Valtioneuvosto antoi torstaina eduskunnalle hallituksen esityksen, jolla oppivelvollisuutta jatketaan 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen koulutuksesta tulee laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle opiskelijalle maksutonta.
Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. elokuuta ensi vuonna eli se koskee ensimmäisenä vuonna 2005 syntyneitä lapsia.
Opetusministeri Li Andersson kutsui uudistusta historialliseksi. Tiivistettynä sille on kolme syytä: koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen, oppimiserojen kaventaminen ja osaamistason nostaminen.
– Lukuisista kehittämistoimista huolimatta edelleen noin 16 prosenttia ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa. Pelkän peruskoulun varassa ei enää elämässä ja työelämässä pärjää. Nyt on aika päivittää oppivelvollisuus vastaamaan 2020-luvun vaatimuksia. Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä jokaiselle nuorelle taataan toisen asteen tutkinto, Andersson sanoi ministeriön tiedotustilaisuudessa.
Oppivelvollisuutta laajennetaan, koska nyky-yhteiskunnassa ei enää yksinkertaisesti pärjää pelkällä peruskoulun oppimäärällä. Perusasteen varassa olevien työllisyys on tällä hetkellä vain 45 % luokkaa, kun toisen asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla se nousee heti yli 70 % 2/
— Li Andersson (@liandersson) October 15, 2020
Alaikäisenä ei enää voi jättäytyä pois koulutusjärjestelmästä, hän painotti.
Enemmän kuin ikärajan nosto
Uudistus on laajempi ja monivivahteisempi kuin mekaaninen ikärajan nosto.
Perusopetuksen järjestäjällä on jatkossa velvollisuus tehostettuun oppilaanohjaukseen perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokalla, painopisteenä jatko-opintovalmiudet.
Oppivelvolliselle tulee velvollisuus hakeutua ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan päättymistä toisen asteen koulutukseen, nivelvaiheen koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaan koulutukseen. Hakeutumisvelvollisuus jatkuu, kunnes oppivelvollinen saa koulutuspaikan.
Nivelvaiheen koulutuskokonaisuus on kokonaan uusi asia. Siinä tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen yhdistetään perusopetuksen lisäopetus, lukiokoulutukseen valmistava koulutus ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus.
Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia tutkintotavoitteiseen koulutukseen hakeutumiseen ja tutkinnon suorittamiseen. Se on tarkoitettu sekä oppivelvollisille että muille jatko-opintovalmiuksia tarvitseville henkilöille, joista on mainittu maahanmuuttajat ja aikuisopiskelijat.
Perusopetuksen päättymisen jälkeen vastuu oppivelvollisuuden suorittamisen ohjauksesta, tuesta ja valvonnasta on perusopetuksen järjestäjällä siihen asti, kun oppivelvollinen aloittaa opinnot perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa.
Asuinkunnalle velvollisuus ottaa koppi
Jos joku perusopetuksen päättävä jää ilman opiskelupaikkaa, perusopetuksen järjestäjä on velvollinen ilmoittamaan tästä oppilaan asuinkunnalle, joka ottaa kopin nuoresta. Kunnan tulee selvittää nuoren kokonaistilannetta ja tuen tarvetta yhdessä oppivelvollisen ja tämän huoltajan tai muun laillisen edustajan kanssa.
Sata vuotta sitten oppivelvollisuuden käyttöönotto oli valtava tasa-arvoteko. Sen jälkeen maailma on muuttunut paljon, eikä peruskoulun oppimäärällä enää pärjää elämässä tai työelämässä. Nyt on oikea aika päivittää oppivelvollisuus vastaamaan 2020-luvun vaatimuksia! 8/8
— Li Andersson (@liandersson) October 15, 2020
Kun opiskelija aloittaa toisen asteen koulutuksessa, vastuu opiskelijan ohjauksesta, tuesta ja valvonnasta siirtyy lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen järjestäjälle.
Toisesta asteesta maksuton
Toinen iso osa uudistusta on maksuttoman toisen asteen toteuttaminen. Opiskelijalle maksuttomia ovat jatkossa opetus ja päivittäinen ruokailu, kuten nykyisinkin, ja uusina opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja muut materiaalit sekä työvälineet, -asut ja –aineet. Myös ylioppilastutkinnon suorittamiseksi edellytettävät viisi koetta ovat maksuttomia ja niihin kuuluu hylättyjen uusiminen.
Maksuttomia ovat edelleen vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat toisella asteella.
Opiskelijan itse maksettaviksi jäävät opinnoissa tarvittavat erityisvälineet, kuten soittimet ja urheiluvälineet.
Maksuttomuus jatkuisi sen kalenterivuoden loppuun saakka, jona opiskelija täyttää 20 vuotta. Maksuttomuusaikaa voitaisiin myös perustellusta syystä pidentää, esim. sairauden tai nivelvaiheen koulutuksen suorittamisen johdosta.
Kuntien uudet tehtävät korvataan valtionosuusrahoitteisesti sataprosenttisesti.