Lehtikuva/Emmi Korhonen

Puolueen haukkuma ”kiilusilmäisyys” on juuri sitä, missä ovat yritysten suurimmat kasvun näkymät, sijoittajien vaatimukset ja kymmenen miljardin euron vientitulot.

Hallituksen tulisi luopua kiilusilmäisistä ilmastotavoitteista.

Tämän lauseen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo vähintään kerran viikossa. On sanonut jo kuukausia. Viime vaalikaudella perussuomalaiset oli ainoa eduskuntapuolue, joka ei sitoutunut yhteisiin ilmastolinjauksiin.

Mitä puolueen vaatimus käytännössä tarkoittaisi? Mihin fossiilisiin polttoaineisiin ja savupiipputeollisuuteen tukeutuminen nykymaailmassa johtaisi?

Ilmastonmuutoskeskustelu ei ole enää sitä, että jotain tapahtuu 20 vuoden päästä, vaan lämpeneminen haittaa yrityksiä ja tuotantoa jo nyt.

Se johtaisi suomalaisten yritysten ja sitä kautta Suomen talouden ja työllisyyden näivettymiseen, koska maailmanmarkkinoilla menestyminen edellyttää ”kiilusilmäistä ilmastopolitiikkaa”.

Eikä tähän tarvitse liittää sanaa ”tulevaisuudessa”. Tilastointi tällä alueella ei ole yksiselitteistä, mutta Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan ilmastoratkaisujen osuus Suomen taloudesta on jo nyt 40 miljardia euroa ja vientitulot 10 miljardia.

ILMOITUS

Suomessa on 4 000 ympäristöratkaisuihin erikoistunutta cleantech-yritystä, jotka etsivät ratkaisuja tuotannon ja kuluttamisen aiheuttamiin ympäristöongelmiin. Vuonna 2018 ympäristöliiketoiminnan henkilötyövuosia kertyi 160 000.

Vanhan liiketoiminnan tilalle uutta

Ilmastopolitiikan kunnianhimon nostaminen Euroopassa ja maailmalla luo ennennäkemättömät vientimarkkinat ja on myös suuri kasvumahdollisuus suomalaisille yrityksille, sanoo EK:n johtava asiantuntija Matti Kahra.

Hyvä esimerkki on Neste, joka kymmenkunta vuotta sitten teki arvion, että fossiilisten polttoaineiden kysyntä tulee laskemaan ja niihin liittyy paljon riskejä. Uudeksi suunnaksi otettiin uusiutuvat biopolttoaineet, ja nyt yhtiö on sillä alalla maailman kärjessä tekemässä kannattavaa liiketoimintaa vaihtoehtoisilla polttoaineilla.

Myös esimerkiksi Kone, Nokia, Metso, Outotec ja UPM ovat vähentäneet omia päästöjään ja niillä kasvavaa liiketoimintaa on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen. Vanha perinteinen liiketoiminta hiipuu.

Kiinnostavana esimerkkinä Kahra mainitsee myös jyväskyläläisen Spinnovan, joka kehittää selluloosakuidun käyttöä erityisesti tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Puukuidusta valmistetaan tekstiilejä ilman haitallisia aineita, vettä kuluu 99 prosenttia vähemmän kuin puuvillan tuotannossa ja lopulta tuote on maatuva.

Tekstiilikuidun hinta on 2,5-kertainen selluun verrattuna eli siinä on mahdollisuus merkittävään arvonlisään metsäteollisuudessa.

Lämpeneminen haittaa tuotantoa jo nyt

Kahralta ei tunnista, mitä kiilusilmäisyyttä ilmastopolitiikassa on yritysten ja elinkeinoelämän kannalta.

– Elinkeinoelämässä nähdään itse asiassa ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset jo nyt. Ääri-ilmiöt vaikuttavat yrityksiin ihan konkreettisesti ja aiheuttavat kustannuksia. Ilmastonmuutoksen riskit ja niihin sopeutuminen ovat arkipäivää yrityksissä.

Nesteen biodieselin tuotantolaitos Porvoossa. Yhtiö teki jo kymmenkunta vuotta sitten arvion, että fossiilisten polttoaineiden kysyntä laskee ja niihin liittyy paljon riskejä.

Ääri-ilmiöt kuten kuivuus, kuumuus ja rankkasateet vaikeuttavat konkreettisesti tuotantoa. Esimerkiksi Saksassa kemianteollisuuden logistiikkakustannukset kasvoivat pari vuotta sitten merkittävästi, kun kuivuuden takia raaka-aineita ei voitu kuljettaa normaalisti jokia pitkin. Lumettomat tai toisaalta hyvin runsaslumiset talvet taas vaikuttavat talvimatkailuun kielteisesti.

– Ilmastonmuutoskeskustelu ei ole enää sitä, että jotain tapahtuu 20 vuoden päästä, vaan lämpeneminen haittaa yrityksiä ja tuotantoa jo nyt.

Mistään muusta ei kysytäkään

Kahran mukaan viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana ilmastopolitiikan kiristäminen ja sen aiheuttamat kasvumahdollisuudet ovat nousseet aivan uudelle tasolle.

– Monesti poliittinen keskustelu on hyvin kaukana siitä, mitä yritykset näkevät päivittäisessä toiminnassaan ja mitä asiakkaat, sijoittajat ja pankit vaativat. Mistään muusta ei puhuta kuin ilmastopolitiikan vakavasti ottamisesta, riskien hallinnasta ja myös valtavien mahdollisuuksien hyödyntämisestä.

Nyt on aidosti mahdollisuus, että suomalaisyritysten ratkaisuja voitaisiin viedä muualle Eurooppaan.

Kahran mukaan sijoittajat vaativat ilmastopolitiikan huomioon ottamista, koska heidän kannaltaan on riski, jos yritys ei ole varautunut siihen, että ilmasto- ja päästötavoitteet kiristyvät ja markkina muuttuu.

– Kun juttelen meidän isojen pörssiyhtiöiden kanssa, niin niistä sanotaan, että heidän sijoittajansa eivät mistään muusta kysykään tällä hetkellä kuin ilmastonmuutoksesta ja sen riskien hallitsemisesta. Mahdollisuus-puolella kysytään, mitä uuteen kysyntään vastaavia tuotteita ja palveluita aiotaan valmistaa.

Kahra kertoo maailman suurimman pankin J.P. Morganin ilmoittaneen aiemmin lokakuussa, että kaikilta siltä lähteviltä lainoilta ja sijoituksilta edellytetään jatkossa päästövähennyksiä ja pankki irtautuu yrityksistä, jotka eivät niihin pääse.

– Tämä sijoittajapuoli on tullut viimeisen kahden vuoden aikana todella isolla vyöryllä.

Kiinan iso signaali

Perussuomalaiset väläyttävät toisinaan myös Kiina-korttia: mitä meidän kannattaa tehdä, kun Kiina jatkaa saastuttamista ja hiilivoimaloiden rakentamista.

Syyskuussa Kiinan presidentti Xi Jinping pudotti ilmastopolitiikan superuutisen ilmoittaessaan maan tavoittelevan hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä.

Robert Örthén

Kiina on maailman toiseksi suurin talous, suurin energiasektorin investoija ja rahoittaja, ja ilmoituksen myötä massiivisen yhteiskunnallisen muutoksen edessä, Kahra arvioi tuolloin.

”Kiinan myötä maailman BKT:sta nyt yli 80 prosentilla on hiilineutraaliustavoite ja tämä tarkoittaa, että energian, teollisuuden, liikenteen ja muiden sektoreiden puhtaille ratkaisuille tulee olemaan dramaattisesti kasvava kysyntä ja markkina tästä eteenpäin”, hän kirjoitti EK:n verkkosivuilla.

– Se on iso signaali, kun maailman toiseksi suurimman talouden suunta muuttuu noin vahvasti. Se näkyy ja kuuluu kauas, hän sanoo.

Euroelvytyksessä iso potti ilmastolle

Euroopassa taas elvytyspaketiksi sovittiin heinäkuussa yhteensä 750 miljardia euroa ja siitä 37 prosenttia on käytettävä ilmastokohteisiin. Myös omassa maanosassamme elinkeinoelämän kasvunäkymä on valtava energiasektorilla, teollisuudessa ja vähäpäästöisen liikenteen hankkeissa.

– Toisin kuin opposition poliittisissa puheissa, me näemme sen isona mahdollisuutena. Suomalaisten yritysten ja Suomen talouden kannalta on keskeistä, että EU:n talous elpyy ja nousee kriisistä vahvempana ja parempana, Kahra sanoo.

– Suomessa tehdään paljon tätä laskelmaa, että mitä maksetaan ja paljonko saadaan, mutta yritysten näkökulmasta kysyntä on se, mikä ratkaisee ja se ei ole pelkästään Suomi vaan koko Euroopan talouden ja kasvun näkymä, hän tiivistää kokonaisuuden.

Kahran mukaan EK tukee hallituksen kunnianhimoista ilmastotavoitetta ja pitää sitä mahdollisuutena edelläkävijyyteen. Siinä on mahdollisuus kasvattaa taloutta, työllisyyttä ja vientiä.

Hän sanoo Suomen olevan todella hyvässä asemassa, koska kunnianhimoisen hallitusohjelman lisäksi monilla aloilla on jo julkaistu hiilineutraalisuustiekarttoja. Monissa Euroopan maissa vasta aletaan miettiä, mitä elvytysrahalla pitäisi tehdä. Suomessa se analyysi on pitkälti valmis.

– Nyt on aidosti mahdollisuus, että suomalaisyritysten ratkaisuja voitaisiin viedä muualle Eurooppaan.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!