Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Tällä hallituksella ei ole mahdollisuutta jättää sote-uudistusta tekemättä, painottaa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Hallitus esitteli tiistaina lausuntokierrokselta tulleen sote-esityksen. Kesäkuussa hallitus lähetti massiivisen paketin lausuntokierrokselle, joka päättyi 25.9. Sen jälkeen esitystä on muutettu.

Miksi uudistus tarvitaan?

Syy sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiselle ei ole kadonnut mihinkään. Ihmiset ovat eri puolilla Suomea eriarvoisessa asemassa, minkä lisäksi eriarvoistuminen on kasvanut sosioekonomisesta asemasta riippuen.

– Rikas mies elää Suomessa yli kymmenen vuotta pidempään kuin köyhä. Nuorempana kuolevan on myös vaikeampaa saada hoitoa, sillä heikoimmin lääkärin vastaanotolle pääsevät hyvinvointivaltio-Suomessa pienituloiset julkisia palveluita käyttävät, tiivisti vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tarpeen uudistukselle.

Missä nyt mennään?

Paketti siirtyy seuraavaksi lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyyn ennen kuin se annetaan eduskunnalle. Uudistuksesta vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi tiistaina tiedotustilaisuudessa, että arviointineuvoston lausunnon jälkeen uudistusta voidaan vielä muuttaa.

Eduskunnalle esitys on tarkoitus antaa joulukuussa. Tavoitteena on saada eduskuntakäsittely hoidettua kevään aikana, jolloin lait ehtisivät astua voimaan ensi vuoden aikana.

ILMOITUS

Missä palvelut järjestetään?

Jatkossa palveluiden järjestäminen siirtyy maakuntien vastuulle, tosin niitä ei kutsuta maakunniksi vaan hyvinvointialueiksi. Näitä alueita tulee 21, minkä lisäksi Helsinki toimii palveluiden järjestäjänä.

Kiuru tiivisti, että jatkossa palveluiden järjestäjiä on 22 nykyisen 195 järjestäjän asemesta.

Samalla hallitus ratkaisi uudistuksen kannalta melko pienen, mutta koko uudistusta uhanneen asian. Keskusta oli maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän suulla uhannut kaataa uudistuksen, jos Savonlinnan alue siirretään Pohjois-Savon maakuntaan.

Uudistuksessa Savonlinna jää Etelä-Savon hyvinvointialueeseen, ja samalla Savonlinnan sairaalan yhteispäivystys turvataan vuoteen 2032 asti. Savonlinnassa pelättiin, että ikääntyvässä ja väestöltään pienenevään Etelä-Savoon ei mahdu kahta päivystyssairaalaa.

Pieni detalji tiedotustilaisuudessa oli, että demarien Kiuru puhui hyvinvointialueista. Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko vakuutti, että kepulaiset puhuvat jatkossakin maakunnista.

Mitä tapahtuu laajoille yksityistämisille?

Ne kielletään. Esimerkiksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella tehty laajamittainen palveluiden ulkoistaminen Mehiläiselle pitää purkaa vuoteen 2025 mennessä..

Länsi-Pohja koostuu Lapissa Kemistä, Keminmaasta, Simosta, Tervolasta, Torniosta ja Ylitorniosta. Sote-uudistuksessa sen keskussairaalan yhteispäivystys turvataan Savonlinnan tavoin vuoteen 2032 asti.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi tiedotustilaisuudessa, että puolueen tavoitteena on turvata sairaalan jatko pysyvällä lainsäädäntömuutoksella.

Krista Kiurun mukaan yksityisiä palveluntuottajia voidaan edelleen käyttää, jos sitä ei ole laissa erikseen kielletty.

– Uudistuksen lähtökohdaksi on otettu se, että julkisen vallan on kaikissa olosuhteissa voitava turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, Andersson muotoili.

Keskustasta puolestaan painotettiin, että yksityisillä palvelutuottajilla on edelleen rooli sote-palveluissa.

Mistä hyvinvointialueet saavat rahat?

Suurimmaksi osin valtiolta, aluksi alueet voivat kerätä rahaa vain asiakaspalvelumaksuilla. Alueille on tarkoitus antaa myöhemmin mahdollisuus kerätä veroa, mutta se tulee aikaisintaan vuonna 2026.

Rahoitus keräsi lausuntokierrokselle runsaasti kritiikkiä, ja siihen tehtiinkin runsaasti muutoksia lausuntokierroksella.

Erityisesti Uudellamaalla, jossa väestö on nuorempaa, pelättiin, että uudistus tekee palveluiden järjestämistä vaikeaa, kun rahoitusta leikataan. Rahoituksen osalta kasvaville seuduille luotiin uusi rahoituskriteeri, jossa otetaan huomioon väestönkasvu.

Mutta samalla hallitus on nostamassa niin sanottua siirtymätasausta, jolla pyritään tasaamaan rahoitusta alueiden kesken. Keskustan Annika Saarikko sanoikin tiedotustilaisuudessa, että puolueelle on tärkeintä rahoituksen määräytyminen tarpeen mukaan. Tiivistetysti se tarkoittaa, että mitä nuorempaa ja hyvinvoivempaa väestö on sitä vähemmän rahaa on luvassa.

Edelleen hyvä kysymys on, miten erityisesti pienimmät alueet tulevat selviämään. Niiden väestö pienenee ja ikääntyy ennusteiden mukaan jatkossakin.

Andersson painotti, että tällä kertaa uudistukseen ei sisälly massiivista säästötavoitetta, kuten viime vaalikaudella Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen esityksessä.

Onko uudistus nyt valmis?

Ei todellakaan. Sote-uudistusta on yritetty tehdä viimeiset 15 vuotta. Kokenut politiikan toimittaja Jari Korkki huomautti Twitterissä, että sote-uudistuksesta päästiin sopuun nyt seitsemännen kerran.

Viime vaalikaudella sote eteni myös eduskuntaan, missä se törmäsi moneen eri esteeseen.

Suurimpien kaupunkien kipuilu uudistuksen tiimoilta jatkuu niin ikään varmuudella. Rahoituksen lisäksi ne ovat menettämässä valtaa. Viime vaalikaudella Helsinki seisoi oikeastaan yhteisessä rintamassa vastustamassa sote-uudistusta. On mielenkiintoista nähdä, miten tällä kertaa käy, kun kokoomuslaiset yrittävät lietsoa vasemmistoa ja vihreitä sote-kapinaan.

Kaiken lisäksi jo kaksi hallituspuolueiden kansanedustajaa on ilmoittanut äänestävänsä pakettia vastaan. Vihreiden Heli Järvinen sanoi, ettei se turvaa tarpeeksi hyvin Savonlinnan sairaalan toimintaa. Keskustasta puolestaan Mikko Savola on julistanut vastustavansa pakettia.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!