Vasemmistoliiton oululaisen kansanedustaja Hanna Sarkkisen mukaan välttämätöntä saada aikaiseksi kuntia laajemmat alueet, jotka vastaavat palveluista sekä rahoitusjärjestelmä, joka varmistaa riittävät palvelut kaikkialla Suomessa.
– On myös välttämätöntä laittaa piste sote-palveluiden laajoille ulkoistuksille ja julkisten palveluiden rapautumiselle, Sarkkinen kommentoi hallituksen tänään julkistamaa esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi.
Esitys tulee ennen joulua eduskunnan käsittelyyn ja eduskuntakäsittely tapahtuu ensi keväänä. Uusi malli astuisi voimaan vuoden 2023 alussa. Esityksen mukaan vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä siirretään kunnilta maakuntien laajuisille hyvinvointialueille.
Monet ikääntyvät ja pienet kunnat ovat ongelmissa sote-palveluiden järjestämisen ja rahoituksen kanssa.
Rajat julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämiselle
Uudistuksessa asetetaan ensimmäistä kertaa selkeitä rajoja julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämiselle.
– Yksityisiä palveluja voidaan käyttää jatkossakin. Mutta nyt laissa määritellään vaatimus riittävälle omalle julkiselle palvelutuotannolle, joka varmistaa julkisten terveyspalveluiden toimintakykyä ja riittävyyttä kaikissa olosuhteissa sekä estää kokonaisuuden kannalta vahingolliset laajat kokonaisulkoistukset, Sarkkinen toteaa.
Pohjois-Suomen kannalta uudistuksessa saatiin huomioitua päivystysten turvaaminen pitkien etäisyyksien alueella.
– Uudistuksessa turvataan Länsipohjan päivystyksen jatko julkisena sairaalana sekä turvataan päivystysten toimintaedellytykset pitkän etäisyyden alueilla Kuusamossa, Raahessa ja Oulaskankaalla. Lisäksi mahdollistetaan pohjoisten sairaanhoitopiirien kehittämän yhteisen osuuskunnan toiminnan jatko.
Nyt puhutaan hyvinvointialueista maakuntien sijaan
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi tiedotustilaisuudessa, että keskustalle hyvinvointialueet ovat edelleen maakuntia.
Palveluihin käytetyt rahat siirtyvät kunnilta näille hyvinvointialueille. Valtio jakaa hyvinvointialueille rahaa palveluiden järjestämiseen pääasiassa alueen asukkaiden palvelutarpeiden ja väkiluvun perusteella. Samaan aikaan kuntien verotulot pienevät.
Hallitus päätti, että valtion rahoituksen rinnalle valmisteltava maakuntavero tulee voimaan myöhemmin. Maakunnan laajuisilla vaaleilla valittava valtuusto päättää hyvinvointialueensa palveluiden järjestämisestä.
– Uudistus tehdään, jotta voidaan vahvistaa perustason ja ennaltaehkäiseviä palveluja, sujuvoittaa ihmisten hoitopolkuja, kaventaa alueiden välisiä terveyseroja sekä taata ihmisille sote-palvelut eri puolille Suomea.
Sarkkinen painottaa, että tavoitteena on lisätä toiminnan kustannustehokkuutta ja helpottaa ikääntyvien ja vähäväkisten alueiden taloudellista taakkaa.
– Valittu malli antaa hyvät edellytykset näiden tavoitteiden saavuttamiselle, Sarkkinen sanoo.
Kaikki ymmärtävät uudistuksen tarpeen
Uudistusta on yritetty tehdä jo yli kymmenen vuoden ajan, mutta uudistusyritykset ovat kaatuneet perustuslaillisiin haasteisiin sekä poliittisiin erimielisyyksiin. Viimeksi uudistus kaatui Sipilän hallituksen aikana pääosin perustuslakivaliokunnan esittämiin korjausvaatimuksiin, joita hallitus ei kyennyt korjaamaan ennen viime eduskuntavaaleja.
– Kaikki ymmärtävät uudistuksen tarpeen. Monet ikääntyvät ja pienet kunnat ovat ongelmissa sote-palveluiden järjestämisen ja rahoituksen kanssa, perusterveyspalvelut rapautuvat ja ennaltaehkäisevä ja matalankynnyksen sosiaali- ja terveystyö on aliresursoitua, hoitoa ei aina saa ajoissa ja ihmisten palveluketjut ovat hajanaisia ja isoja palvelukokonaisuuksia ulkoistetaan eri puolilla Suomea.
– Toivon, että uudistus saadaan vihdoin maaliin, vaikka se ei varmasti ole kaikilta osin täydellinen eivätkä kaikki ole tyytyväisiä, Sarkkinen painottaa.
Juttua korjattu 14.10. klo 10.04. Annika Saarikko on tiede- ja kulttuuriministeri, ei perhe- ja peruspalveluministeri kuten jutussa virheellisesti väitettiin.