Työntekijöitä tehtävissä on yhteensä noin 350, joista kolmesataa on vakituisia. Heistä suurin osa on pitkään kunnalla työskennelleitä naisia ja iso osa yli 50-vuotiaita.
– Elokuun lopussa tuli tieto, että ulkoistamista mietitään. Perlaconin listassa ei ollut suoraa ohjetta, että kaikki ulos. Siinä puhuttiin vain puhtauspuolesta ja että ulkoistetaan ”jopa kokonaan”, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n pääluottamusmies Markus Lepinoja kertoo.
Perlaconin listalla hän tarkoittaa kaupungin konsulttitoimistolla teettämää selvitystä keinoista, joilla kaupunki voisi hakea säästöjä.
Tämä on moraalisesti ja eettisesti täysin kestämätön ratkaisu.
– Tiedossa oli, että tätä lähdetään selvittämään syksyn aikana, mutta kokonaisulkoistus tuli ihan puskista. Ensin tieto tuli yt-johtoryhmään, sitten se oli lehdessä ja vasta viimeisenä se kerrottiin pääluottamusmiehille. Ei mennyt sekään hyvän tavan mukaisesti, Lepinoja kritisoi.
Henkilöstö otti tilanteen raskaasti.
Pöyristystä lisäsi heti perään lehdessä ollut Oulun talousjohtajan Jukka Weisellin haastattelu, jossa hän kertoi työvoimavaltaisten palveluiden säästöjen syntyvän työvoimakustannuksista.
Weisell totesi, että kaupungin ateria- ja puhtauspalveluissa palkkataso on jonkin verran korkeampi kuin yksityisillä toimijoilla ja kokeneilla työntekijöillä vuosilomaa voi olla jopa yli seitsemän viikkoa. Siksi tehokkaassa vuosityöajassa on hänen mukaansa iso ero.
– Se oli kuin puukkoa selkään kunnallisen puolen työntekijöille. Pitkät lomat olivat selittelyä, sillä niinhän heillä itselläänkin on. Hurskastelua ja kaksinaismoralismia, Lepinoja tuomitsee.
Kustannusvertailu hatarin perustein
Ulkoistamista perusteltiin puhtaasti taloudellisilla säästöillä.
– Perlaconin laskelmassa säästö oli kaksi miljoonaa euroa vuodessa, päättäjille kaupattiin jopa 3,5 miljoonan euron säästöä. Talousarvioseminaarissa luku oli vajaat kaksi miljoonaa, Lepinoja ihmettelee.
– Mitoitukset eivät ole tällä hetkellä ihan kunnossa. Esimerkiksi uimahalleissa kävijämäärät ovat kasvaneet ja eritesiivoukset, joita on päivittäin, eivät näy mitoituksissa. Hoivakohteissa ateriapuolen työt eivät näy mitoituksissa. Ei tule olemaan mahdollista, että säästö olisi se kaksi miljoonaa, pääluottamusmies huomioi.
Kustannussäästöjä on hänen mielestään mahdollista saavuttaa vain laadun kustannuksella: joko laskemalla kunkin kohteen vaatimaa tuntimäärää tai käyttämällä kouluttamatonta työvoimaa.
– On absurdi ajatus, että työ pystyttäisiin tekemään nopeammin, tehokkaammin, edullisemmin ja laadukkaammin, Lepinoja kiteyttää.
Se, riittääkö palveluntarjoajia, on oma kysymyksensä. Sekä ateria- että puhtaanapitopalveluita tarjoavia yrityksiä ei ole markkinoilla pilvin pimein. Tämä vaatimus tiputtaa helposti paikalliset toimijat kilpailun ulkopuolelle. Jäljelle jää valtakunnallisia suuryrityksiä sekä monikansallisia toimijoita.
Jälkimmäinen vaihtoehto on mahdollinen, koska avoimessa kilpailussa tarjouksen voi jättää kuka vain.
Palkka tippuu roimasti
Selkeän ja yksiselitteisen vertailun tekeminen siitä, paljonko työntekijöiden palkka tulee tippumaan, ei Lepinojan mukaan ole mahdollista, sillä nykyinen kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus ei mene yksi yhteen kiinteistöpalvelualan sekä matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimusten kanssa.
Laskelmissa on esiintynyt 200 tai 300 euron tiputuksia. Käytännössä tilanne voi olla vieläkin karumpi.
Lepinoja huomauttaa, miten moni nykyisistä tekijöistä on suoriutunut työstään työterveyshuollon kanssa räätälöidyllä työnkuvalla. Heittopusseiksi joutuvat työntekijät ovat isossa vaarassa menettää työkykynsä, jos tämä taustatuki katoaa.
– Tämä on moraalisesti ja eettisesti täysin kestämätön ratkaisu.
Ennen valtuuston päätöksentekoa JHL:n jäsenet olivat ensin yhden päivän lakossa. Toiseen, kolmen päivän lakkoon liittyi myös Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty. Kaupungin taholta lakkoja nimitettiin laittomiksi.
– Työtuomioistuin tekee päätöksen, oliko lakko laillinen vai laiton, ei Oulun kaupunki. Myös työnantajan toimet olivat osin hyvin kyseenalaisia ja myös se painanee työtuomioistuimen ratkaisussa. Työntekijää oli esimerkiksi uhattu irtisanomisella, jos hän ei tule töihin lakon aikana.
”Yhteiskuntavastuu hukassa”
Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Raudaskoski kertoo, että ulkoistusta perusteltiin päättäjille ainoastaan taloudellisin syin.
– Ulkoistamalla kaupungin oman tuotannon ateria- ja puhtauspalvelut Oulun kaupunki säästäisi miljoonia euroja. Oli tyrmistyttävää todeta, että kaupungin talouden tasapainottaminen toteutettaisiin pienipalkkaisten työntekijöiden kuukausipalkkaa alentamalla, Raudaskoski kummastelee.
– Oma tuotanto pystyy varmemmin tuottamaan laadullisesti korkeatasoista palvelua, jota ei tarvitse jälkikäteen paikata, kuten yksityisen palvelutuottajan kohdalla on valitettavasti jouduttu tekemään, hän lisää.
Hän käyttää esimerkkinä tulojen tippumista kolmellasadalla eurolla.
– Jos keskimääräinen kuukausipalkka vähenee noin 2100 eurosta 1800 euroon, niin kyllä kyseisten henkilöiden toimeentulo-ongelmat lisääntyvät merkittävästi. Kysymyksessä on todellakin naisvaltainen ala, Raudaskoski korostaa.
Kokoomuksen Hänninen ratkaisi ulkoistuksen
Päätös syntyi Oulun valtuustossa tiukimmalla mahdollisella tavalla. Äänet menivät tasan 33-33, jolloin puheenjohtaja Juha Hännisen (kok.) ääni ratkaisi.
Keskustan valtuutetuista kaikki äänestivät ulkoistusten puolesta, kokoomuksesta yhtä lukuun ottamatta kaikki. Vasemmisto ja SDP olivat yksimielisesti ulkoistusta vastaan. Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja äänesti ulkoistuksen puolesta, muut vastaan. Perussuomalaisissa äänet jakautuivat tasan.
– Poliittinen oikeisto on ehdoitta valmis leikkaamaan pienituloisten työntekijöiden palkoista ja kilpailuttamaan palvelun kansainvälisille toimijoille, jotka maksavat veronsa paratiisisaarille. Yhteiskuntavastuu on tuolloin todella hakusessa, Raudaskoski kritisoi.
Päätökseen liitettiin yksimielisesti ponsi, jonka mukaan valtuusto pitää tärkeänä, että kaupunginhallitus saa selvityksen vuosina 2022 ja 2023 ulkoistuksen vaikutuksista palveluiden laatuun ja saavutettavuuteen sekä työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja tarvittaessa harkitsee toimintojen ottamista takaisin omaksi tuotannoksi.
– Tyhjä ponsi, Lepinoja lyttää sanat ”tarvittaessa harkitsee ottavansa”.
– Kun siirto syyskuussa 2021 tehdään, pyritään todennäköisesti mahdollisimman pitkään sopimukseen. Pidän sopimuksen purkua kesken sopimuskauden äärimmäisen epätodennäköisenä.