Oppivelvollisuusiän nostaminen ja maksuttoman toisen asteen toteuttaminen ensi vuonna joutuivat opposition hyökkäyksen kohteeksi keskiviikkona alkaneessa budjettikeskustelussa. Kyseessä on yksi tärkeimmistä hallituksen työllisyyshankkeista. Uudistuksella tavoitellaan 15 000:tta työpaikkaa.
– Se, että lasten koulunkäyntiä vahvistetaan, on myös työllisyystoimi, mutta ennen muuta se toimii lasten eduksi. Se toteutetaan nyt, vaikka olemme alijäämässä. Se on katsottu tärkeäksi teoksi, sanoi valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Perussuomalaisten mielestä kyseessä on ”ideologinen hanke” ja kokoomus väittää oppivelvollisuuden pidennyksen kääntyvän lopulta koulutusleikkaukseksi.
– 129 miljoonaa euroa maksaa tämä, ja 115 miljoonaa euroa ei mene niiden nuorten auttamiseksi, jotka aikovat keskeyttää opinnot, laski Antti Häkkänen (kok.).
Opetusministeri Li Andersson (vas.) puolusti hanketta, josta esitys on luvattu eduskuntaan lokakuun aikana.
– Tuntuu hämmentävältä kuunnella puheenvuoroja, joissa ensin ponnekkaasti linjataan, että työllisyystoimia ei missään nimessä saa lykätä, niitä pitää tehdä ja seuraavassa esitetään, että oppivelvollisuuden uudistus, joka tulee olemaan tämän hallituksen isoimpia työllisyysreformeja, pitäisi jättää tekemättä.
Anderssonin mukaan hallitus ei aseta vastakkain panostusta varhaiskasvatukseen ja toiseen asteeseen. Hallitus satsaa molempiin.
– Tutkimukset kyllä osoittavat, että kannattaa panostaa vielä siinä vaiheessa, kun nuoret ovat 16–17-vuotiaita. Kyllä he ovat siinä iässä yhtä lailla ohjausten, investointien ja panostusten tarpeessa.
Erityisesti Andersson tuntui ihmettelevän, mitä ideologista hankkeessa on.
– Mitä ideologista siinä on, jos ajatellaan, että koulutuksen pitäisi olla kaikille suomalaisille nuorille maksutonta? Tai että painotetaan koulutuksen merkitystä työllistymiselle, niin yksilöille kuin koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Tämä on se ideologia, jolle koko suomalainen yhteiskuntamalli rakentuu.
Työllisyyttä, osaamista, tasa-arvoa
Hanna Sarkkinen (vas.) luetteli oppivelvollisuusuudistuksen lisäävän työllisyyttä ja vahvistavan osaamista ja tasa-arvoa. Kustannukset korvataan kunnille sataprosenttisesti.
– Pitkän tähtäimen velkakestävyyden näkökulmasta tarvitsemme nimenomaan tällaisia rakenteellisia uudistuksia.
Sarkkinen sanoi olevansa erittäin surullinen siitä, että oppositio vastustaa ”työllisyyden, tasa-arvon ja osaamisen kannalta erittäin keskeistä uudistusta”.
Pienituloisille perheille iso apu
Myös varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on työllisyystoimi, sanoi Paavo Arhinmäki (vas.). Valtiovarainministeriön arvion mukaan sen myönteinen vaikutus työllisyyteen on 2 700–3 500 henkilöä.
– Toivon mukaan sillä saadaan myös lisättyä varhaiskasvatukseen osallistumista, joka on lasten kannalta hyvä asia ja samalla se helpottaa perheiden taloudellista tilannetta. Suurin hyötyjä ovat varsin pienituloiset työssä käyvät perheet.
Ensi vuonna alkaa myös kokeilu, jossa 10 000 lasta pääsee kaksivuotisen esikoulun piiriin.
Myös Arhinmäki palasi oppivelvollisuusiän nostamiseen, joka on ollut vasemmistoliiton tavoite parinkymmenen vuoden ajan, koska enää ei pärjää ilman toisen asteen tutkintoa.
– Nyt se toteutetaan. Tällä tuetaan kaikkia koululaisia, niitä jotka ovat putoamisvaarassa, mutta myös niitä perheitä, joissa oppimateriaalit ovat olleet suuri ongelma.
Opposition kritiikkiin Arhinmäki vastasi kysymällä, pitäisikö peruskoulustakin siis tehdä maksullinen.
– Eikö se ole hyvä asia, että meillä on maksuton koulutus ensimmäisestä luokasta korkealle asteelle asti?
– Samalla kiihkolla millä aikoinaan vastustettiin peruskoulua, vastustetaan nyt sitä, että peruskoulua laajennetaan ja juuri samojen toimesta.
Jopa innostava budjetti
Väliaikaiseksi opetusministeriksi kevääksi nousevan Jussi Saramon (vas.) mielestä budjetti on innostava, kun se sijoittaa lapsiin, nuoriin, osaamiseen ja tulevaisuuteen.
– Lyhyellä ajanjaksolla työllisyys paranee vain elvyttämällä ja pitkällä sellaisilla uudistuksilla, joilla varmistetaan, ettei yhtään lasta ja nuorta syrjäytetä.
Saramon mukaan pelkkä velvollisuus ei takaa tilanteen paranemista, mutta oppivelvollisuuden laajentaminen on osa laajempaa rakenteellista uudistusta, jossa oppimateriaaleista tulee maksuttomia ja nuorten tukeen panostetaan aiempaa enemmän.
Varhaiskasvatukseen luodaan uusi kolmiportaisen tuen malli, jota Saramo piti tehokkaimpiin toimiin kuuluvana. Syrjäyttämiskehitys alkaa usein jo varhaisessa lapsuudessa.
– Mallilla vahvistetaan varhaiskasvatuksen laatua ja tasa-arvoa ja siten mahdollistetaan lapsille paremmat mahdollisuudet menestyä koulussa.
Nyt vahvistetaan myös ammatillista koulutusta. Saramon mukaan on järkyttävää, kuinka alas koulutus on joiltain osin ajettu viime vuosina. Nuoret on jätetty heitteille.
– Nyt tilannetta parannetaan tuntuvalla lisäresurssilla, jonka avulla opetusta ja tukea saadaan lisättyä. Se on tehokkainta kestävyysvajeen vähentämistä.