Lehtikuva/Jyrki Nikkilä

Alan toimihenkilösopimuksessa on nytkin paljon joustomahdollisuuksia, mutta työnantajaa kiinnostaa lähinnä oman määräysvallan lisääminen.

Metsäteollisuus ry:n viimeviikkoinen ilmoitus irtautua työehtosopimuksista ei tullut yllätyksenä Ammattiliitto Pron metsäteollisuuden sopimusalavastaava Jari Uschanoville.

”Viimeisen 12 vuoden aikana työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneena on ollut helppo huomata, kuinka vähän työnantajapuolta on kiinnostanut paikallisen sopimisen edistäminen ja muu oikea yhteistyö palkansaajia edustavien ammattiliittojen kanssa”, hän kommentoi asiaa Pron verkkosivuilla .

Uschanovin mukaan ay-liike on esittänut tes-neuvotteluissa kymmeniä kertoja yhteisiä hankkeita paikallisen sopimisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi työpaikoilla. Niihin työnantajilla ei ole ollut halua.

”Metsäteollisuus ei ole koskaan ollut paikallisen sopimisen puolestapuhuja, koska on olemassa parempikin vaihtoehto asioiden hoitamiseen: työnantajan määräysvalta eli direktio-oikeus.”

Uschanovin mukaan Metsäteollisuuden esitykset ovat koskeneet pääasiassa suoraan ansioita laskevia muutoksia tai työnantajan määräysvallan lisäämistä moniin eri asioihin.

ILMOITUS

Joustomahdollisuuksia sopimuksissa riittää nytkin. Paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 30 pykälästä 20:ssä on ollut jo pitkään mahdollisuus paikalliseen sopimiseen. Se tarkoittaa yhteensä 56 työehtosopimuksen kohtaa, Uschanov kertaa.

Lisää paikallisen sopimisen mahdollisuuksia löytyy monista työehtosopimuksen osana noudatettavista liitesopimuksista. Alan palkkausjärjestelmistäkin on sovittu paikallisesti jo vuosikymmeniä yritystasolla eikä työehtosopimuksella.

Miksi ei sovita?

Sopimukseen pääsyn tarvitaan kuitenkin molempien sopijaosapuolten yhteinen tahtotila.

”Valitettavasti alan työnantajat ovat pyrkineet huomattavan usein sopimaan asioita työehtosopimuksen minimitasoa huonommin ja se ei ole palkansaajapuolen yhteistyö- ja sopimishalua edistänyt”, Uschanov toteaa.

Metsäteollisuuden ilmoitus työehtoneuvottelujen siirtämisestä yritystasolle ei Uschanovin mukaan voi tarkoittaa mitään muuta kuin tavoitetta säästää työvoimakustannuksista.

”Käytännössä tämä tarkoittaa, että metsäteollisuudessa työskentelevien työehtoja pyritään heikentämään monin eri tavoin, mikä johtaa väistämättä myös palkansaajien kokonaisansioiden laskuun.”

”Ilman yleissitovuutta ja työehtosopimusten noudattamista on palkkojen alentamiseen ainakin teoriassa helpompi päästä. Ehkä alan työnantajat ja heitä edustava työnantajaliitto tulevat kuitenkin vielä toisiin ajatuksiin, jos ja kun tästä harjoituksesta tulee yksinkertaisesti liian kallis ja hankala”, hän ennakoi.

Uschanov muistuttaa siitä tosiasiasta, että metsäteollisuuden työvoimakustannukset varsinkin teollisuudessa ovat vain noin 10 prosenttia yritysten liikevaihdosta.

”On siis jokseenkin lyhytnäköistä hakea epätodennäköisiä säästöjä oman henkilöstön työssä jaksamisen ja työmotivaation kustannuksella.”