Lehtikuva/Jussi Nukari

Metsäteollisuuden yllätysveto johtaa tarpeeseen säätää yhä enemmän laeilla työelämästä.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson suomi Metsäteollisuutta kovin sanoin perjantaiaamuna Twitterissä. Metsäteollisuus ilmoitti torstaina irtautuvansa työehtosopimustoiminnasta, ja työehdoista sopiminen siirtyy yritystasolle.

– Metsäteollisuuden linjauksessa on kyse politiikasta ja halusta heikentää työehtoja, eikä mistään muusta. Tämä jos mikään on tietoinen tapa luoda vastakkainasettelua aikana, jolloin työnantajat ovat kovasti yrittäneet syyttää hallitusta sen tekemisestä, Andersson arvioi.

Hän muistutti siitä, että nykyiset työehtosopimukset ovat alasta riippuen voimassa vielä 15–27 kuukautta ja Metsäteollisuus vastaa niistä päättymiseen asti.

Aina on lopulta yhdessä pystytty sopimaan.

– Silti ilmoitus tehdään nyt, Andersson ihmetteli.

– Ilmoitus on tapa viitata kintaalla ammattiyhdistysliikkeelle ja sille sopimisen tavalle ja kulttuurille, jota Suomessa on vuosikymmenten aikana kehitetty ja sovellettu.

ILMOITUS

Hän totesi, että jää nähtäväksi, tulevatko yrityskohtaiset sopimukset oikeasti halvemmiksi työnantajille vai ei.

– Varmaa on kuitenkin, että tästä seuraa enemmän turbulenssia ja myös työehtojen eriytymistä. Joidenkin asema saattaa parantua, toisten tulee heikentymään, Andersson kirjoitti.

Hän arvioi, että nyt on tarve säätää minimipalkkalaki. Vasemmistoliitto on useaan otteeseen aiemmin esittänyt tätä.

– Jos työehtosopimuksista nyt peruutetaan, se ei tarkoita vain yritystason sopimista, vaan myös sitä, että meille tulee hyvin akuutti tarve säätää esimerkiksi minimipalkkalaki sekä mahdollisesti parannuksista työsuhdeturvaan.

Ei kenenkään etu

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki muistutti Facebookissa, että Suomi nousi yhdestä Euroopan köyhimmästä maasta yhdeksi rikkaimmaksi koulutuksella ja vakaudella.

– Tärkein yhteiskuntaa tasa-arvoittava uudistus on ollut peruskoulu. Koulutustason nostaminen on nostanut myös Suomea taloudellisesti, Arhinmäki totesi.

– Toinen tärkeä tekijä on ollut yhteiskunnan vakaus. Suomi on – hyvässä ja pahassa – ollut sopimusyhteiskunta. Vaikka välillä on työnantajat ja työntekijät olleet tiukasti vastakkain, aina on lopulta yhdessä pystytty sopimaan.

Hän arvioi, että Suomeen on ollut hyvä investoida, koska täällä on korkea koulutustaso, turvallista ja vakaata.

– Nyt Metsäteollisuus ry. on hyökännyt yhteiskuntavakautta vastaan. Metsäteollisuus ei halua enää sopia yhdessä vaan tehdä sopimuksia tehdaskohtaisesti.

– Jos yhdessä sopimisesta luovutaan, tulee työelämästä jatkuvaa kamppailua.

– Se ei ole Suomen eikä suomalaisten etu.

Lisää lainsäädäntöä

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula huomautti Twitterissä siitä, että työehtosopimusten kautta on Suomessa säännelty myös monia sellaisia asioita, jotka monissa länsimaissa on hoidettu lainsäädännöllä.

– Jos nyt tes-järjestelmästä peruutetaan, se ei tuota vain yritystason sopimista (esim. minimipalkka), vaan myös paineen uuteen lainsäädäntöön, hän kirjoitti.

– Työnantajapuoli hakee hajautettua järjestelmää yrityskohtaisella sopimisella, kun taas lainsäädäntö johtaa keskittämiseen – tes-järjestelmää on meillä perusteltu juuri sillä, että se ottaa lakia paremmin alakohtaista tilannetta.