Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho on huolestunut siitä, että suuri joukko pienituloisia jätettiin keskiviikkona 1.10. eduskunnassa hyväksytyn, niin sanotun epidemiakorvauksen ulkopuolelle. Epidemiakorvaus on väliaikainen 75 euron veroton etuus, joka kohdistuu osalle perustoimeentulotuen asiakkaana maalis-heinäkuussa olleista.
– On tärkeää, että väliaikainen korvaus otetaan käyttöön, mutta fakta on, että monet pienituloiset iäkkäät, monisairaat, vammaiset sekä omaishoitajakotitaloudet jäävät korvauksen ulkopuolelle sen liian tiukan kriteeristön takia, Yrttiaho kritisoi.
Hän on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministerille.
– Epidemiakorvauksen heikkous on siinä, että sen kriteeristössä toimeentulotuen asiakkaat nähdään yhtenä tulonsaajaryhmänä, vaikka tosiasiassa toimeentulotukeen turvautuvat hyvin monenlaiset ihmiset hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa, monet vain lyhyen aikaa, Yrttiaho toteaa.
Korvausta tasapuolisesti kaikille pienituloisille
THL:n mukaan vuonna 2019 toimeentulotukea saaneista kotitalouksista lähes 40 prosenttia sai sitä vain 1—3 kuukauden ajan.
Esimerkiksi lääke- ja sairauskulujen vuoksi toimeentulotuen asiakkaina tammi-helmikuussa olleet koronariskiryhmiin kuuluvat pienituloiset jäävät ilman epidemiakorvausta, koska omavastuiden täyttymisen vuoksi he eivät ole olleet toimeentulotuen asiakkaita enää maalis-heinäkuun tarkastelujaksolla.
Etenkin kevään epidemia-aika, mutta myös alkanut syksy, on aiheuttanut pienituloisille lisäkuluja. Keväällä etäkoulu lisäsi lapsiperheiden ruokamenoja. Riskiryhmiin kuuluville korona-aika on aiheuttanut lisäkustannuksia esimerkiksi apteekkien ja ruokakauppojen kotiinkuljetuspalveluista.
– Epidemiakorvauksen ulkopuolelle jäävien pienituloisten toimeentulon parantamisesta ja erityisestä koronakorvauksesta on huolehdittava jatkossa. Mitä hallitus aikoo tehdä, Yrttiaho kysyy.