Kansasta 69 prosenttia on sitä mieltä että Niinistö on selvinnyt korovaviestinnästä erittäin tai melko hyvin. Marinista ajattelee samoin 67 prosenttia.
Enemmistö kansasta antaa hyvän arvion myös THL:n edustajille (61 prosenttia) ja maan hallitukselle kokonaisuutena (57 prosenttia).
Lähes puolet kansasta antaa puhtaat paperit myös tiedotusvälineille (44 prosenttia), tosin yksi viidestä arvioi median edustajien onnistuneen viestimisessä enemmän tai vähemmän heikosti (20 prosenttia).
Yhdenkään tahon viestintää ei suoranaisesti kyseenalaisteta. Lähes kolmannes (31 prosenttia) uskoo ammattiyhdistysliikkeen onnistuneen heikosti koronaviestinnässä. Vajaa kolmannes (30 prosenttia ) antaa epäluottamuslauseen sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiurulle, yli neljännes (28 prosenttia ) sisäministeri Maria Ohisalolle sekä liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle (27 prosenttia).
Nuoret kriittisimpia, naiset luottavaisimpia
Naisilla on miehiä enemmän luottamusta käytännössä kaikkia tahoja kohtaan. Varttuneimmat ikäluokat ovat keskimäärää vakuuttuneempia tasavallan presidentin, THL:n. edustajien sekä tiedotusvälineiden koronaviestinnästä. Nuoret kuulevat ammattiyhdistysliikkeen sekä kaupungin- ja kunnanjohtajien viestejä herkemmällä korvalla kuin ikääntyneet.
SDP:n kannattajat ovat keskimäärää tyytyväisempiä lähes kaikkien tahojen koronaviestintään. Perussuomalaisten kannattajat tuntevat keskimäärää vähemmän luottamusta kaikkien tahojen viestintää kohtaan. Kokoomuksen kannattajat suitsuttavat etenkin Sauli Niinistöä.
Keskustan kannattajat kohtelevat maan hallitusta, elinkeinoministeri Lintilää, elinkeinoelämän edustajia sekä ministeriöiden virkamiehiä keskimäärää helläkätisemmin. Vihreiden tukijoiden luotto kohdentuu keskivertoa voimakkaammin etenkin omaan ministeriin Maria Ohisaloon, pääministeri Mariniin ja THL:ään.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 11.–16.9.2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 039. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.