Lehtikuva/Emmi Korhonen

Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksen mukaan palveluita käyttävä lapsi voi pahimmillaan vaarantaa oman yksityisyytensä.

Lapset ovat digitaalisten palveluiden kuluttajina erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä harva ymmärtää, mihin sitoutuu palveluita käyttäessään. Pahimmillaan palveluita käyttävä lapsi voi vaarantaa oman yksityisyytensä.

Tähän tulokseen päädyttiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) syyskuussa julkaisemassa selvityksessä, jossa tarkkailtiin lasten kuluttajansuojan asemaa kaupallisessa digitaalisessa mediassa.

KKV:n johtavan asiantuntijan Helena Tuorilan mukaan isona ongelmana on se, että lapset eivät ymmärrä, että sähköisessä mediassa kaikki maksaa. Jos palvelun käyttö ei edellytä rahaa maksuvälineeksi, palvelun käyttö edellyttää omien henkilötietojen antamista.

Lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa digitaalisten palveluiden käyttäjinä.

Ilmaisesta tuleekin äkkiä maksullista

Tyypillinen esimerkki on sovelluskaupassa ilmaiseksi ladattavissa oleva peli. Vaikka pelin lataaminen ja käyttö eivät vaatisi rahaa, käyttö edellyttää suostumusta henkilökohtaisten tietojen käyttöön. Monissa peleissä on tyypillistä, että pelissä eteneminen helpottuu huomattavasti, jos pelaaja ostaa maksullisia lisäominaisuuksia.

Käyttäjän tietoja hyödynnetään esimerkiksi kohdennetussa mainonnassa. Vaikka henkilötietojen keräämisestä ilmoitetaan palvelun käyttöehdoissa, harva lapsi jaksaa lukea käyttöehtoja läpi.

ILMOITUS

– En usko, että keskivertolapsi edes miettii, kuinka paljon heistä kerätään tietoa ja mihin sitä lopulta käytetään.

Tuorila muistuttaa, että harva aikuinenkaan vaivautuu lukemaan ehtoja läpi saadakseen haluamansa palvelun käyttöönsä.

Lasten digitaalisissa taidoissa on eroja

Lapset alkavat käyttää digitaalisia laitteita yhä nuoremmin. Katsauksen mukaan koulunkäynnin aloittaessaan lähes kaikilla lapsilla on oma älypuhelin.

Siitä huolimatta digitaalisissa taidoissa lasten välillä voi olla suuriakin eroja.

– Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia laitteita ja digimediaa, Tuorila muistuttaa.

Lapsen älylaitteen puute voi johtua esimerkiksi perheen taloudellisista ongelmista. Siksi Tuorilan mukaan olisi tärkeää, että kaikilla lapsilla olisi koulussa mahdollisuus päästä opettelemaan ja käyttämään digitaalisia palveluita.

Vähän tutkittua tietoa lapsesta digikuluttajana

KKV:n selvitys perustui aihetta käsittelevään kirjallisuuskatsaukseen. Samalla ilmeni, että lasten digitaalisten palvelujen käytöstä on runsaasti tutkimustietoa, mutta se on rajoittunutta. KKV:n mukaan uutta tutkimustietoa tarvitaan, jotta lasten kuluttajansuojan tarpeita voidaan arvioida.

– Esimerkiksi siitä ei ole vielä tutkimustietoa, miten suomalaiset lapset toimivat kuluttajina digimediassa, Tuorila sanoo.

Tilanteeseen on tulossa muutos lähivuosina. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa on käynnistetty vuoteen 2022 ulottuva hanke, jossa tutkitaan 13–19-vuotiaiden nuorten toimintaa sosiaalisessa mediassa.