Australiassa hallitus on aikeissa höllentää ympäristönsuojelun lainsäädäntöä, vaikka ei ole kulunut edes vuotta siitä, kun maan tuhoisimmat maastopalot pyyhkäisivät miljoonia hehtaareja metsää maan tasalle. Palot vaikuttivat ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kolmeen miljardiin eläimeen, joista osa kuoli ja osa joutui pakenemaan.
– Tämä on huonoin mahdollinen ajankohta heikentää ympäristölakeja, kun tarkastelee muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sanoo Australian WWF:n maan ja merien ekosysteemien terveydestä vastaavan yksikön johtaja Darren Grover STT:lle.
– Ympäristölakien heikentäminen olisi pettymys. Niitä pitäisi kiristää.
Australian metsät ovat vasta toipumassa eteläisen pallonpuoliskon viime kesän paloista.
Australian parlamentin alahuone hyväksyi kuun vaihteessa lain, joka siirtäisi vastuuta ympäristönsuojelusta ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä osavaltioille. Tämä tarkoittaa Groverin mukaan sitä, että ympäristönsuojelulle ei olisi enää kansallisia standardeja. Jokainen osavaltio ja territorio voisi esimerkiksi itse arvioida merkittävien projektien vaikutuksia ympäristölle ja maailmanperintökohteille.
Maan ympäristöministerin Sussan Leyn mukaan muutoksilla halutaan muun muassa vähentää yritysten sääntötaakkaa ja edistää taloutta. Heinäkuussa julkaistussa katsauksessa arvioitiin, että nykyinen ympäristönsuojelua ja luonnon monipuolisuutta käsittelevä lainsäädäntö toisi yrityksille lisäkustannuksia.
Oppositiossa on syytetty hallitusta siitä, että ympäristöön merkittävästi vaikuttavaa muutosta on viety läpi koronaviruksen leviämisen aiheuttamaan talouskriisiin nojaten. Kritiikin jälkeen maan ympäristöministeri on lupaillut, että ehdotettuihin muutoksiin lisättäisiin myös joitakin sitovia kansallisia standardeja. Uutta lainsäädäntöä on määrä käsitellä liittovaltion senaatissa ensi kuussa.
Grover tuo esiin, että Uuden Etelä-Walesin ja Queenslandin osavaltioissa on haluttu panostaa koaloiden suojeluun uusilla linjauksilla. Samalla kuitenkin Uudessa Etelä-Walesissa osavaltion hallitus joutui kuun alkupuolella asian takia sisäiseen kriisiin, kertoi Sydney Morning Herald.
Koronavirus on luonut tilaa vieraslajeille
Australian suurimmassa kaupungissa Sydneyssä ei kevään saapuessa voi olla huomaamatta kulman takana odottavaa maastopalokautta. Kaupungin laitamilla metsää kulotetaan mahdollisten palojen leviämisen ehkäisemiseksi, ja ilmassa haisee aika ajoin savu.
Australian metsät ovat vasta toipumassa eteläisen pallonpuoliskon viime kesän paloista. WWF:n Groverin mukaan palautumisessa ongelmaksi ovat muodostuneet muun muassa niin kutsutut puiden pelastushakkuut. Hän huomauttaa, että monet paloista kärsineet puut ovat yhä elossa ja ne ovat tärkeitä ekosysteemin toipumiselle, joten niitä ei tulisi kaataa.
Osissa metsistä koaloiden määrä on laskenut 70 prosentilla, Grover kertoo. Joihinkin metsiin koalat eivät ole lainkaan palanneet.
Grover huomauttaa, että monet mantereen lajit olivat vaarassa jo ennen niin sanottua mustaa kesää. WWF on uurastanut, jotta koala ja monet muut lajit eivät kuolisi Australiassa sukupuuttoon, mutta palokausi toi lajien katoamisen uhan lähemmäksi.
– Keskitymme usein koaloihin. Ne kuitenkin ovat vain jäävuoren huippu, hän sanoo.
– Jos koalat katoavat, kaikki lajit, jotka jakavat elinympäristön niiden kanssa – käärmeet, liskot, hyönteiset ja lajit, joita emme edes huomaa – ovat vaarassa.
Osalle palaneista alueista on Australian luonnolle ominaisten lajien sijaan saapunut vieraslajeja kuten villikissoja ja kettuja. Kissat uhkaavat pienempiä lajeja, jotka ovat palojen takia jääneet ilman suojaa.
Koronaviruksen mukana tulleet rajoitukset ovat myös tuoneet ongelmia luonnonsuojelulle. Kun metsänvartijat Victorian osavaltiossa, jossa maan koronatilanne on ollut tähän asti pahin, eivät ole päässeet töihin, vieraslajeilla on ollut enemmän liikkumatilaa.
Monet havahtuivat vasta palojen jälkeen tilanteen vakavuuteen
Australiassa maastopaloja seuraavan tutkimuskeskuksen mukaan tulevan kesän maastopalokausi tuskin on yhtä tuhoisa kuin musta kesä. Tyynenmeren merivirtojen La Niña -ilmiön takia itäiseen Australiaan voidaan odottaa kosteampaa kautta samalla, kun pohjoisessa ja lännessä kuivuus jatkuu.
WWF:n Groverin mukaan tulevat palot vaikuttavat myös villieläimiin. Vaikutukset voivat olla merkittävät, jos palot leviävät alueille, joilta eläimet ovat jo ennestään hakeutuneet turvaan, tai paloista toipuviin maastoihin, joihin eläimet ovat alkaneet palata.
– Emme usko näkevämme saman suuruusluokan paloja. Paikallisesti palot voivat olla tuhoisia.
Grover uskoo, että viime maastopalokausi herätti australialaiset ottamaan ilmastonmuutoksen vakavammin. Ihmiset näkivät maalle ikonisten eläinten hädän ja kuvia niistä kuolleina.
– Tilanne on ollut vähän outo. Australialaiset rakastavat luontoaan ja sen villieläimiä. Monet ovat palojen jälkeen sanoneet, että he eivät olleet tienneet villieläinten ja luonnon tilan vakavuutta.
Samasta syystä Grover näkee, että Australian kaivosteollisuuden myyminen kansalaisille tulee yhä vaikeammaksi. Ihmiset ovat nähneet konkreettisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset. Kaivokset ovat merkittävä osa Australian taloutta, ja maa on maailman suurin kivihiilen viejä.
Hänestä on ilmiselvää, että Australian tulee ottaa huomioon se, että energiateollisuus muuttuu ja kivihiilen suosio laskee.
– Kaivoksista riippuvaisia yhteisöjä tulee tukea muutoksessa vihreään energiaan.
Australiassa riittää uusiutuvaa energiaa kuten aurinkoa ja tuulta. Esimerkiksi australialaiseen autiomaahan on rakenteilla maailman suurin aurinkoenergiafarmi, josta Singaporen olisi tarkoitus tulevaisuudessa saada viidesosa energiastaan.