Lakkautettavaksi määrätyn uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) jäseniä on jo siirtynyt jatkamaan toimintaa muihin ryhmiin, sanoo tutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta.
Korkein oikeus (KKO) määräsi PVL:n lakkautettavaksi tänään. Kotosen mukaan liikkeessä oli varauduttu siihen jo pitkään.
– PVL:n toimintaa ei ole tässä välissä juurikaan yritetty jatkaa avoimesti PVL:n tunnuksien alla muutamia tarranliimauksia lukuun ottamatta. He ovat siirtyneet uusiin järjestöihin, minkä lisäksi osa on siirtynyt pois ainakin julkisuudesta eikä enää esiinny liikkeen nimissä. Siinä mielessä voi sanoa, ettei tämä enää hirveästi tuo muutosta PVL:n toimintaan, koska he olivat jo enemmän tai vähemmän sopeutuneet vallitsevaan tilanteeseen, Kotonen sanoi STT:lle.
Pienempiä ryhmiä ja “rauhallisempaa” toimintaa
Kotonen arvioi, että KKO:n ratkaisulla on kuitenkin vaikutusta muiden samankaltaisten ryhmien toimintaan.
– KKO:n linjaus antaa näille ryhmille aika vahvan viestin siitä, mitkä ovat ne reunaehdot, joissa on mahdollista toimia. Enää ei ehkä toimita niin keskitetysti, vaan pienemmissä, hajautetuissa ryhmissä. Ryhmät pyrkivät myös mahdollisesti sopeuttamaan esimerkiksi propagandaansa näihin puitteisiin.
Kotosen mukaan tämä on jo näkynyt PVL:n jäsenten perustamassa Kohti vapautta -ryhmässä.
– Siinä vaikutti alkuun, että esimerkiksi holokaustiin ja juutalaisuuteen liittyviä teemoja ei aivan niin avoimesti nostettu esille. Jossain määrin toiminta on myös ollut rauhallisempaa. Yhteenotot mielenosoituksissa olivat osaltaan peruste PVL:n lakkauttamiselle, siltä osin toiminta vaikuttaa rauhoittuneen, Kotonen sanoo.
Muita järjestöjä vaikeampi vaatia lakkautettavaksi?
Muuten Kohti vapautta harjoittaa Kotosen mukaan hyvin samantyyppistä toimintaa kuin PVL aiemmin. Ryhmänä se on kuitenkin pienempi.
– Näyttäisi siltä, että uudessa ryhmässä on jonkin verran vähemmän jäseniä kuin vastarintaliikkeessä. Jos PVL:ssä oli parhaimmillaan satakunta aktiivista jäsentä, uudessa ryhmässä heitä on siitä korkeintaan puolet.
Kotosen mukaan nähtäväksi jää, miten Poliisihallitus arvioi KKO:n päätöstä ja sen seurauksia.
– Itse näkisin, että vastarintaliike oli Suomenkin kentässä varsin poikkeuksellinen ideologisessa yhdenmukaisuudessaan ja militanttiudessaan. Muista järjestöistä voi olla vaikea löytää perusteita vastaavalle prosessille.