Lehtikuva/Markku Ulander

”Yksilöllisen työnhaun mallissa panostaminen työttömän työnhakijan henkilökohtaiseen palveluun ja karenssien kohtuullistaminen on myönteinen muutos.”

Budjettiriihessä finanssipolitiikka on mitoitettu elvyttäväksi. STTK:n mukaan se on perusteltua koronakriisistä palautumiseksi.

– Ilman EU:n elpymis- ja palautumisvälinettä Suomenkin finanssipolitiikka olisi ensi vuonna selvästi kireämpää. Vielä ei kuitenkaan kannata ripustautua menokehysten noudattamiseen, sillä talous- ja epidemiatilanteen kehitystä on vaikea ennakoida, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.

Hallitus luo näkymän työllisyyden nostamiseksi 31 000–36 000 henkilöllä, mikä perustuu valtiovarainministeriön vaikutusarvioon. Lainàn mukaan on myönteistä, että hallitus antaa ikääntyneiden työllisyyspaketin työmarkkinajärjestöjen valmisteltavaksi.

– Tarvitsemme merkittäviä lisäpanostuksia ikääntyneiden työllisyyden ja työkyvyn tukemiseen, kuten subjektiivisella oikeudella osa-aikatyöhön työkyvyn ja terveyden perusteella sekä muutosturvan parantamisella.

Myös yksilöllisen työnhaun mallissa panostaminen työttömän työnhakijan henkilökohtaiseen palveluun ja karenssien kohtuullistaminen on hänen mukaansa myönteinen muutos. Työvoimapalveluiden lisäresursointi 70 miljoonalla eurolla on tarpeellinen matkalla kohti pohjoismaista työllisyyden tasoa.

ILMOITUS

– Edellytys hakea 0–4 työpaikkaa jättää varaa tilannekohtaiselle harkinnalle. Esimerkiksi alueilla, joilla työpaikkojen tarjonta on heikkoa, olisi kohtuutonta edellyttää hakemaan useita työpaikkoja, Lainà huomauttaa.

STTK on tyytyväinen hallituksen päätökseen siitä, että paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusten kautta.

– Emme jatkossakaan hyväksy luottamusmiesjärjestelmän ohittamista tai heikentämistä. Sen sijaan on tärkeää, että järjestäytyneiden työntekijöiden oikeutta valita työehtosopimuksen tarkoittama luottamusmies edistetään kaikilla työpaikoilla.

STTK pitää erittäin myönteisenä, että koronakriisistä huolimatta hallitus pitää kiinni kunnianhimoisista tavoitteistaan, jotka liittyvät osaamisen kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Oppivelvollisuuden pidentäminen takaa toimivat työmarkkinat tulevaisuudessakin, eikä ilmastonmuutos odota.