Lehtikuva/Markku Ulander

Valtio ottaa koronaiskua vastaan kuntien puolesta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kuvaa hallituksen ensi vuoden budjettiesitystä kokonaisuudessaan elvyttäväksi ja sanoo sen vastaavan vaikeaan suhdannetilanteeseen. Ensi vuoteen liittyy Marinin mukaan yhä paljon epävarmuutta.

Hallitus tukee kuntataloutta ja ohjaa rahoitusta koronaviruksen aiheuttamiin kustannuksiin yhteensä noin 4 miljardilla eurolla. Kokonaisuudessa rakennetaan Marinin mukaan edellytyksiä myös kestävälle kasvulle.

– Pyrimme varmistamaan, että pääsemme kasvun uralle nopeasti, Marin sanoi.

Valtio on velkaantumassa ensi vuonna 10,7 miljardia euroa, kun vielä elokuun puolivälissä valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa alijäämä asettui 7,0 miljardiin. Kuukaudessa arvio velan tarpeesta kasvoi näin 3,7 miljardia.

Koronan aiheuttama epävarmuus vaikeutti neuvotteluita, mutta myös se, että pöydällä oli paljon asioita. Vaikeita olivat niin energiaverokysymykset kuin työllisyystoimet, joista budjettiriihessä oli luvattu tehdä päätöksiä 30 000 työllisen lisäämisen osalta.

ILMOITUS

Veikkauksen tuottojen väheneminen kompensoidaan

Veikkauksen tuottojen väheneminen kompensoidaan edunsaajille tänä vuonna täysimääräisesti. Kyse on noin 350 miljoonan euron summasta, kertoi keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko tiedotustilaisuudessa.

Pidemmän aikavälin yhtenä ratkaisuna hallitus tuo esityksen arpajaislain uudistamisesta eduskuntaan kesäkuuhun 2021 mennessä.

Mittava lisätuki kunnille

Budjettiriihessä on päätetty mittavasta lisätuesta kunnille. Vuonna 2021 valtio tekee muun muassa tilapäisen, 300 miljoonan euron, valtionosuuden korotuksen. Lisäksi se on sopinut 500 miljoonan euron yhteisöverojako-osuudesta, kertoi opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Syksyn lisätalousarviossa kunnille on luvassa 400 miljoonan euron ja sairaanhoitopiireille 200 miljoonan euron tuki.

Turpeen veroon tuntuva kiristys

Sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kertoo, että lämmityspolttoaineiden verotusta korotetaan 105 miljoonalla ensi vuonna. Turpeen vero noin kaksinkertaistuu eli kiristyy 2,7 eurolla per megawattitunti. Lisäksi turpeen verotuksessa otetaan käyttöön lattiahintamekanismi 2022 lähtien.

Teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä poistetaan neljän vuoden siirtymäajalla. Nykymuotoinen päästökauppakompensaatio lakkaa. Tilalle tulee määräaikainen sähköistämistuki, joka kannustaa entistä tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon.

Elpymisrahastosta noin miljardi vihreään siirtymään

EU:n elpymisrahoituksen avulla luotavan Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on ohjata useamman vuoden aikana 0,9–1,2 miljardia euroa suoraan vihreän siirtymän tukemiseen. Hallituksen budjettiriihessä päättämät pitkäjänteiset teollisuus-, energia ja veropolitiikan ratkaisut vahvistavat hallituksen mukaan Suomea turvallisena, ennakoitavana ja kilpailukykyisenä maana investoida sekä työllistää.

Hallitus lupaa toimia tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Hallitus valmistelee uusiutuvan teollisuuden strategian, jonka tavoitteena on, että viennin kasvu luo tilaa kotimaisen kysynnän ja työllisyyden kestävälle kasvulle.

Teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimitasolle. Teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä poistetaan neljän vuoden siirtymäajalla, siten, että vuodelta 2025 yritykset eivät enää ole oikeutettuja palautukseen. Olemassa olevan energiatuen avulla tuetaan teollisuuden siirtymistä päästöttömiin teknologioihin siirtymäaikana ja myös sen jälkeen.

Välittömiin koronaan liittyviin menoihin esitetään tässä vaiheessa yhteensä noin 2 miljardin lisäystä tälle ja ensi vuodelle.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!