Hallitus päätti budjettiriihessä useista toimista, joiden se laskee parantavan työllisyyttä 31 000–36 000 lisätyöllisellä vuosikymmenen loppuun mennessä. Samalla kokonaistyöllisyystavoite nostettiin 60 000:sta 80 000:een.
Ensimmäisenä työllisyystoimena ministeri Annika Saarikko (kesk.) mainitsi sen, että jokaiselle nuorelle taataan vähintään toisen asteen koulutus. Vasemmistoliiton pitkään ajama oppivelvollisuusiän nosto siis toteutuu.
Suomeen rakennetaan yksilölliset työvoimapalvelut pohjoismaisen mallin mukaan. Työttömien tukemiseksi työvoimapalveluille suunnataan 70 miljoonaa euroa lisäresursseja.
Tavoite on kohdata työttömät heti työttömyyden alusta kahden viikon välein. Työnhakijalle tehdään yksilöllinen työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan yhdessä, montako työpaikkaa on haettava kuukaudessa. Määrä on 0–4 ja se riippuu alueen työmarkkinatilanteesta ja hakijan työkyvystä.
Tästä poikkeamisesta ei seuraa heti karenssia, vaan muistutus, jonka tarkoituksena on ehkäistä työnhakijan erehdyksestä tai tietämättömyydestä johtuvia työttömyysetuuden menetyksiä ja viivytyksiä. Sen lisäksi esimerkiksi pisimpiä, 90 päivän karensseja, lyhennetään 45 päivään.
Ero edelliseen hallituksen niin sanottuun aktiivimalli kakkoseen on olennainen. Nyt aktiivisuudeksi riittää se, että yrittää. Edellisen hallituksen mallissa olisi saanut rangaistuksen, jos ei onnistu.
Yksityisen sektorin palkkatukea parannetaan ja työnteon kannustimia lisätään alentamalla varhaiskasvatusmaksuja.
Yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamisen hallitus odottaa parantavan työllisyyttä noin 10 000 henkilöllä. Tämä on saavutettu ilman julkisten menojen kasvua. Näistä toimista hallitus antoi työmarkkinajärjestöille aikaa sopia marraskuuhun mennessä. Muussa tapauksessa hallitus tekee päätökset itse.
Paikallisen sopimisen edistämisestä hallitus ei tehnyt päätöksiä. Työmarkkinajärjestöjen yritykset sopia asiasta kariutuivat viime viikolla. Hallitus rohkaisee osapuolia etenemään asiassa.
SAK: Satsaukset työttömien palveluihin tervetulleita
SAK pitää hallituksen budjettiriihessä sopimia työvoimapolitiikan lisämäärärahoja erittäin tervetulleina. Ne mahdollistavat työttömien yksilöllisen työnhaun tukemisen.
SAK on myös valmis hallituksen esittämiin työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin ikääntyneiden työllisyyden parantamiseksi.
”Sellaiseen prosessiin SAK ei kuitenkaan voi sitoutua, jonka päätepisteenä olisi ikääntyneiden työttömien toimeentulon heikentäminen”, järjestö tiedotti.
– Budjettiriihen panostukset osaamiseen, työttömien työnhaun tukemiseen ja palkkatukeen ovat oikean suuntaisia. Myös elvytyksen jatkaminen ja siitä seuraava julkisen talouden velkaantuminen on tässä tilanteessa perusteltua, koska sillä ehkäistään työttömyyden pitkittymistä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
Budjettiriihessä sovittu neuvottelutoimeksianto työmarkkinajärjestöille sisältää mittavia odotuksia ikääntyneiden työllisyyden parantamisesta. Käytännössä hallitus vaikuttaa SAK:n mukaan tavoittelevan työttömyysturvan lisäpäivien lyhentämistä tai poistamista.
– SAK ei hyväksy sellaista lähtökohtaa, että työllisyyttä parannettaisiin heikentämällä sosiaaliturvaa ja leikkaamalla työttömien toimeentulosta. Lähdemme neuvotteluihin hakemaan keinoja, joilla vahvistetaan ikääntyneiden työkykyä, työssä jaksamista, osaamista ja työsuhdeturvaa.
Sosiaaliturvan ohella pitää SAK:n mukaan arvioida myös irtisanomisesta työnantajalle koituvia kustannuksia ja työntekijöiden työsuhdeturvaa.
Paikallista sopimista pitää SAK:n mielestä edistää työ- ja virkaehtoehtosopimusten puitteissa hallitusohjelman mukaisesti. Järjestäytymättömiä yrityksiä ei voi asettaa parempaan asemaan kuin järjestäytyneitä, eikä työehtosopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen ohittaminen käy.
Pohjoismaisesta työnhakumallista SAK on huolissaan, miten työttömien vaihtelevat tilanteet ja yksilölliset tarpeet voidaan huomioida työnhakumallissa. Kategorinen työnhakuvelvoite kohtelee työttömiä työnhakijoita eri tavoin, riippuen ammattialasta, työkyvystä ja asuinpaikasta.
– Karenssien kohtuullistamisen lisäksi on tärkeää, että työttömille asetetaan aidosti yksilöllinen työnhakutavoite. Jatkovalmistelussa tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota, ettei työnhakijoille synny kohtuuttomia velvoitteita.