Lauri Hannus

Yli 89 000 allekirjoitusta tuli lähes ennätysvauhdilla viime talvena. Korona viivästytti aloitteen eduskuntakäsittelyä.

Vesihuollon yksityistämistä vastustava Vesi on meidän -kansalaisaloite tulee eduskunnan lähetekeskusteluun torstaina kyselytunnin jälkeen. Tammikuussa käynnistetty aloite keräsi kolmanneksi nopeimmin eduskuntakäsittelyyn edellytettävän 50 000 allekirjoittajan määrän. Se sai taakseen 89 179 allekirjoitusta.

Kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle jo noin puoli vuotta sitten, mutta koronapandemian vuoksi käsittely on viivästynyt.

Kansalaisaloitteen vastuuhenkilöt ovat Hilkka Haaga (Oulu), Heidi Hietalahti (Vantaa), Jouni Jussinniemi (Pyhäjärvi), Olli Kohonen (Oulu), Joona Mielonen (Kotka) ja Vesa Plath (Jyväskylä). He ovat tyytyväisiä siitä, että kansanedustajat pääsevät sanomaan nyt mielipiteensä vesihuollon yksityistämiseen liittyen.

Odotukset ovat korkealla, koska esimerkiksi maaliskuussa kokoomuksen, vihreiden, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmien edustajat totesivat kannattavansa kansalaisaloitetta vastuuhenkilöiden tehtyä asiasta kyselyn.

Lisäksi usean muun eduskuntaryhmän, kuten keskustan, perussuomalaisten ja liike nytin taholta tuli myönteisiä kannanottoja kansalaisaloitteeseen liittyen muun muassa sosiaalisessa mediassa.

ILMOITUS

– Uskomme eduskunnan erittäin laajalla rintamalla yhtyvän siihen käsitykseen, että vesihuollon yksityistäminen on kestämätöntä toimintaa. Kyseessä on luonnollinen monopoli, johon ei voi syntyä millään tasolla kilpailua. Vesihuollon yksityistämisessä voi käydä ”carunat”, jolloin hinnat nousevat ja palvelutaso huononee.

Korona korostaa huoltovarmuutta

Kansalaisaloitteen julkistamisen jälkeen iski korona. Kansalaisaloitteen tekijät painottavat myös ympäristövastuuta ja eritoten koronakriisin myötä entistä suurempaan arvoon nousseen huoltovarmuuden merkitystä vesihuoltoa ajatellen.

– Jos esimerkiksi kansainväliset suuryritykset saisivat vesihuoltobisnestä Suomessa itselleen, pystyisivätkö ne tosiasiallisesti huolehtimaan vesihuollon toimivuudesta myös kriisitilanteissa samaan tapaan kuin julkinen sektori tekisi? he kysyvät.

Vesihuollon yksityistämisestä on kymmeniä huonoja esimerkkejä eri puolilta maailmaa. Vesihuoltoa on myös usein jälleenkunnallistettu epäonnistuneiden bisneskokeiluiden jälkeen. Esimerkiksi Berliinissä on tehty näin.

Vastuuhenkilöt toivovat aloitteelle myönteistä vastaanottoa. Siitä voitaisiin tehdä positiivinen yhteinen asia näinä vaikeina aikoina puoluerajoista huolimatta.

– Poliittisten puolueiden välillä tulee käydä ehdottomasti tiukkojakin vääntöjä yhteiskunnan kehittämisestä, mutta myös yhteiseen hiileen tulisi puhaltaa. Toivottavasti kansanedustajat niin suuressa salissa kuin valiokunnissakin tekevät työtä niin, että Suomeen saataisiin vesihuollon yksityistämisen estävä lainsäädäntöä, jollaisia on jo voimassa eri tavoin Hollannissa ja Ruotsissa.

Aloitteessa esitetään valmistelun käynnistämistä sellaisen lainsäädännön luomiseksi, jolla estetään julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille. Nykyinen omistus pidetään julkisen sektorin hallussa.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!