Satujen merkitys lapsen kehitykselle on suuri, niiden avulla opitaan muun muassa hahmottamaan ympäröivää maailmaa, käyttämään mielikuvitusta, lukemaan ja luottamaan omiin kykyihin.
– Sadut opettavat lapselle monenlaisia valmiuksia pärjätä yhteiskunnassa. On esimerkiksi tutkittu, että koulumenestykseen vaikuttaa enemmän säännöllinen lukuhetki kuin sosioekonominen asema. Mielestäni se on valtavan tärkeä huomio, josta pitäisi enemmän puhua vanhemmille, sanoo lastenkirjailija Hannele Lampela.
– Tätä pitäisi painottaa enemmän neuvolassa, hampaiden lisäksi myös aivoja pitää harjata, hän lisää.
Lampelan luoma Prinsessa Pikkiriikki on oman elämänsä prinsessa ja supersankari. Ihan tavallinen joskin rämäpäinen tyttö, joka on vain päättänyt olla prinsessa. Apurina hänellä on koira, joka voi taikakakallaan taikoa mitä vain, vaikka Himpskattiin määräilemästä. Lampelan kirjat huvittavat ja koskettavat niin lapsia kuin aikuisiakin.
– Kirjat on kirjoitettu pienten lasten äitinä, joten niissä on mukana sellainen lapsiperheen vanhemman kokemus. Olen kuullut, että kirjoja kuuntelevat monen ikäiset ja niitä on luettu esimerkiksi aikuisten lukupiireissä.
Satuja tästä ajasta
Lampelan näkemyksen mukaan lapset kaipaavan nykypäivän satuja.
– Aikuiset helposti hakevat niitä tarinoita, joita ovat rakastaneet lapsena ja se on ihan ymmärrettävää. Nykypäivän saduissa kuitenkin käsitellään tämän päivän lasten arkea.
– Hyvä satu on sellainen, joka jollakin tavalla koskettaa lukijaa tai kuulijaa, silloin se täyttää merkityksensä, Lampela sanoo.
Tarinat pohjaavat hänen omaan lapsuuteensa ja kirjailija sanookin kirjoittavansa itselleen.
– Sadunkertojalle on tärkeää kertoa tarinaa, jota itse haluaa kuulla, muuten siitä lähtee sellainen tietty taika pois.
Aika pienten lasten kanssa voi innostaa satujen ylös kirjaamiseen. Esimerkiksi Lampelan Prinsessa Piikkiriikki syntyi hänen esikoisensa vauva-aikana, tarinoita alkoi pulputa ja Lampela kirjasi niitä ylös aina lapsen nukkuessa.
Pikkulapsiaikaa tai muuten vain satuilen ja loruilun tarvetta voi toteuttaa osallistumalla esimerkiksi satuhaasteeseen.
Satuja ja lorut talteen
Satuhaaste on Helsingin Ensikodin käynnistämä projekti, jonka avulla innostetaan ihmisiä satuilemaan ja kerätään tarinoita talteen. Osallistumiselle ei ole aikarajaa vaan satujen keräys on käynnissä pysyvästi. Ne saa toimitettua perille esimerkiksi satuhaasteen verkkosivujen kautta.
– Ensikodissamme kuntoutuu vuosittain noin kaksisataa vauvaperhettä. Asiakkailla voi olla vaikeuksia lukemisessa ja suomen kielen ymmärtämisessä. Toisaalta monella vanhemmalla on rikas kulttuuritausta ja vuosisatoja perheissä liikkuneita satuja muistoissa. Kannustamme satuiluun ja saadaksemme uusia satuja kansalliseen, varsin perinteiseen, tarustoomme, kertoo Helsingin Ensikodin toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila.
Lampelan tavoin myös Kurttilan pitää satujen kuulemista tärkeänä
– Sadut auttavat käsittelemään asioita ja jäsentämään kuultua. Satu lohduttaa surussa, vahvistaa onnessa, rauhoittaa arjessa ja naurattaa vatsan pohjassa.
Äänisatuja kaikille
Ensikodin erityinen osaamisalue on traumatyössä ja sadut ovat yksi väline käsitellä vaikeita asioita. Ensikodissa kuntoutuksella luodaan edellytyksiä lapsen ja vanhemman turvalliselle kiintymykselle. Yhteiset satuhetket auttavat tutkitusti vahvistamaan lapsen ja vanhemman välistä sidettä.
Satuhaasteessa kerätyt tarinat tulevat olemaan maksuttomasti kaikkien saatavilla olevia äänisatuja. Äänitystyö hoidetaan ensikodin omassa studiossa.
– Näin Korona-aikana joudumme hoitamaan taltioinnin itse eli lukemaan sadut omin voimin. Jatkossa kutsumme lukijoiksi tuttuja ääniä.
Satujen lisäksi etenkin vauvoille kerätään loruja ja runoja, Kurttila kannustaa kaikkia tarttumaan rohkeasti kynään.