Hallituksen pitäisi maanantaina alkavassa budjettiriihessä tehdä päätökset, joilla Suomeen luodaan 30 000 uutta työpaikkaa. Suuria odotuksia ladattiin kolmikantaiseen työryhmään paikallisen sopimisen edistämiseksi. Yritys kuivui kuitenkin kokoon, kertoo Helsingin Sanomat .
Lehden mukaan kiista tiivistyy siihen, kuka henkilöstön jäsen saa olla neuvottelijana, jos yrityksessä halutaan päättää paikallisesti. Nyt joustoista neuvottelee ammattiliittoon kuuluva luottamushenkilö. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät vaativat, että sopimuksen voi tehdä työntekijöiden valitsema muu henkilö tai koko henkilöstö yhdessä. Kaikissa yrityksissä ei ole liittoa edustavaa luottamushenkilöä.
Kaikki kolme ammatillista keskusjärjestöä – SAK, STTK ja Akava – pitävät työryhmän erimielisyyden syynä sitä, että Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen Yrittäjien tavoitteena on edistää paikallista sopimista lakiteitse. Tämä tapahtuisi ohi työehtosopimuksen ja luottamusmiesjärjestelmän.
”Tällöin vaarana on työntekijän aseman merkittävä heikentyminen”, järjestöt toteavat yhteisessä kannanotossaan.
Ay-liikkeen mielestä työnantajapuolen toiminta ja ”täydellinen kompromissihaluttomuus” on tarkoitushakuista toimintaa.
”Työnantajaliitot, ammattiliitot ja neuvottelujärjestöt ovat työehtosopimuksissa yhdessä sopineet paikallista sopimista koskevista asioista, menettelyistä ja osapuolista. Nyt EK saattaa kyseenalaiseksi koko sopimusjärjestelmän, luottamuksen ja työnantajaliittojen sitoutumisen itse sopimiinsa työehtosopimuksiin”, ne toteavat.
”Työ- ja virkaehtosopimusten kautta”
SAK, Akava ja STTK eivät vastusta paikallista sopimista. Sen mahdollisuuksia on paljon ja niitä on lisätty jokaisella sopimuskierroksella.
Mitä ne eivät hyväksy, on työehtosopimusten ja luottamusmiesjärjestelmän ohittaminen. Järjestöt suhtautuvat myönteisesti paikallisen sopimisen edistämiseen hallitusohjelman mukaisesti, eli työ- ja virkaehtosopimusten kautta.
Niiden mukaan sillä tavalla turvataan työntekijöiden vähimmäissuojelun periaate, Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten mukainen järjestäytymisvapaus, sopimusautonomia ja luottamusmiesjärjestelmä.
”Jatkovalmistelu kiky-mallin pohjalta”
SAK, Akava ja STTK ovat valmiita jatkovalmisteluun viime vaalikauden kiky-mallin pohjalta, joka kaatui yrittäjien vastustukseen. Sillä luotaisiin paikallisen sopimisen mahdollisuudet järjestäytymättömille yrityksille vastaavalla ja yhdenvertaisella tavalla kuin järjestäytyneille yrityksille.
”Tämä olisi merkittävä muutos nykytilaan nähden”, järjestöt korostavat.
Käytännön esteitä paikalliseen sopimiseen ovat keskusjärjestöjen mukaan esimerkiksi luottamuspula, tiedonkulun ongelmat, vaikutusmahdollisuuksien puute, työnantajan painostus ja sanelu, työnantajan haluttomuus sopia paikallisesti sekä työehtojen yksipuoliset heikentämispyrkimykset.
Palkansaajakeskusjärjestöt vaativat, että työsopimuslain täsmennyksellä turvataan järjestäytyneiden työntekijöiden oikeus valita työehtosopimuksen tarkoittama luottamusmies kaikilla työpaikoilla.
”Työnantajapuoli ajaa pala palalta koko sopimusjärjestelmää alas, mikä uhkaa kriisiyttää työmarkkinat ja sopimustoiminnan. Jos paikallista sopimista ajetaan väkisin lakiteitse ohi työehtosopimusten, se vähentää halua tehdä paikallisia sopimuksia käytännössä. Silloin tavoiteltu suunta ei toteudu”, järjestöt varoittavat.
Työryhmää johtava työministerin valtiosihteeri Ville Kopra twiittasi aamulla, että hallitus käsittelee tilannetta ja jatkoaskelia budjettiriihen yhteydessä.
”Työ varmasti jatkuu.”