Kunnissa on piilopotentiaalia kansalaisvaikuttamiseen. Suurin osa Kuntaliiton kyselyyn vastanneista ei ollut halukas asettumaan ehdolle vaaleissa. Vähiten halukkaita olivat 18–29-vuotiaat. Eniten niin sanottua piilopotentiaalia on ruuhkavuosista selvinneissä 50–59-vuotiaiden ryhmässä.
– Erityisesti nuorten ehdokkaiden vähäinen määrä herättää huolta vuodesta toiseen. On kuitenkin positiivista, että kyselyn perusteella jopa 30 prosenttia alle 30-vuotiaista olisi vähintäänkin valmis harkitsemaan kunnallista luottamustehtävää, jos sellaista tarjottaisiin, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Joka viides vastaaja olisi valmis tai ainakin halukas harkitsemaan kunnallista luottamustehtävää. 30–39- ja 40–49-vuotiaiden ikäryhmissä luottamustehtävää voisi harkita jopa joka kolmas vastanneista.
Kuntalaiset kokevat äänestämisen olevan tärkein keino vaikuttaa oman kunnan asioihin.
Pekola-Sjöblomin mukaan halukkuus kunnalliseen luottamustehtävään on selvästi suurempaa kuin asettuminen ehdolle kuntavaaleissa.
– Tämä tuo sekä haasteen että mahdollisuuden paikallisille poliittisille toimijoille tavoittaa tätä selvää piilopotentiaalia kuntalaisten keskuudessa.
Äänestyksen merkitykseen uskotaan
Useampi kuin kolme neljästä Kuntaliiton kyselyyn vastanneesta aikoo äänestää kevään 2021 kuntavaaleissa. Lähes joka viides ei ottanut vielä kantaa kysymykseen ja viisi prosenttia ilmoitti, että ei aio äänestää.
Kiinnostus oman kunnan kuntapolitiikkaan jakaa kuntalaisten mielipiteet. Kuntapolitiikasta kiinnostuneita, siihen neutraalisti suhtautuvia ja siitä ei kiinnostuneita oli kutakin kolmannes kyselyyn vastanneista.
– Kyse ei ole uudesta ilmiöstä, vaan vastaavia tuloksia on saatu myös aiemmista tutkimuksista. Vaikka kuntapolitiikkaa ei koettaisi kiinnostavana, kuntalaiset kuitenkin seuraavat kuntansa asioita erilaisista viestintäkanavista, erityisesti paikallisista medioista, kertoo Pekola-Sjöblom.
Kuntalaiset kokevat äänestämisen olevan tärkein keino vaikuttaa oman kunnan asioihin. Äänestämisen koettu merkitys on kasvanut hiljalleen koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2000 vastanneista 60 prosenttia koki äänestämisen tärkeimmäksi keinoksi. Tänä vuonna tulos on 72 prosenttia.
Kysely toteutettiin osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa. Kuntalaistutkimuksen vastasi yli 10 000 kuntalaista 43 kunnasta eri puolilla Suomea.