Honkasalo kysyy muun muassa, miten vapautensa menettäneen oikeuksia sekä laillisen voimankäytön ja poliisiväkivallan välistä rajaa käsitellään poliisissa. Honkasalo perää myös avoimuutta ja riittävää valvontaa väärinkäytöstapausten selvittämisen, oikeusturvan toteutumisen ja poliisia kohtaan koetun luottamuksen turvaamiseksi.
Honkasalo viittaa kysymyksessään muun muassa Päijät-Hämeen käräjäoikeuden viime viikkoiseen tuomioon. Hämeen poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen Lahdessa viime vuonna tapahtuneen putkapahoinpitelyn seurauksena.
– Poliisin kiinniottamien henkilöiden kohtelussa on kyse perustuslaissa turvatusta oikeudesta elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kiellosta. Vapautensa menettäneen tai kahlitun ihmisen lyöminen tai selän päällä polvella seisominen ei ole perusteltavaa voimankäyttöä. Voimankäyttö on osa poliisin työtä, poliisiväkivalta sen sijaan ei kuulu Suomeen, Honkasalo painottaa.
Vapautensa menettäneen tai kahlitun ihmisen lyöminen tai selän päällä polvella seisominen ei ole perusteltavaa voimankäyttöä.
Kyse poliisin ammattitaidosta
Honkasalo painottaa turvallisen voimankäytön hallitsemista poliisin ammattitaidon keskeisenä osana:
– Poliisi turvaa työssään turvallisuutta ja kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia. Myös poliisin on voitava tehdä työtään mahdollisimman turvallisesti. Voimakeinojen käytössä poliisin on pitäydyttävä lievimmässä mahdollisessa ja rajattava voiman käyttö välttämättömään. Oikeiden, turvallisten tekniikoiden ja käytäntöjen hallitseminen on osa poliisin ammattitaitoa.
Honkasalosta Lahden tapaus herättää kysymyksiä myös poliisin voimankäytön valvonnasta, käsittelystä poliisissa sekä avoimuudesta. Lahden tapauksessa valvontakameran video todistaa, että tapahtumien aikana paikalla oli kymmenkunta poliisia ja vartijaa. Yhtä lukuun ottamatta yksikään tilanteessa mukana olleista poliiseista ei kertomansa mukaan nähnyt tapahtunutta tai nähnyt kollegansa toiminnassa mitään väärää.
– Tilanteissa, joissa poliisin voimankäyttöä joudutaan arvioimaan oikeudellisesti, kyse on usein pitkälle poliisin sanasta voimankäytön kohteen sanaa vastaan. Kollegoiden välinen solidaarisuus ei saisi estää oikeuden toteutumista.
Kiinniotettujen kuolemien määrä hätkähdyttävä
Honkasalo kiinnittää huomiota myös poliisin kiinniottamien henkilöiden kuolemiin. Svenska Yle raportoi aiemmin kesällä marraskuussa 2018 tapahtuneesta ghanalaisen miehen kuolemasta Helsingin Malmilla tapahtuneen pysäytystilanteen yhteydessä. Kiinniottotilanteessa vatsallaan katua vasten pidelty mies toimitettiin sairaalaan, jossa hän kuoli seuraavana päivänä. Tapauksesta on tiedotettu aiemmin vähän.
Suomessa kuolee vuosittain vapautensa menettäneitä henkilöitä poliisin huostassa ollessaan. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan tällä vuosituhannella tapauksia on ollut vuosittain 6–27.
– Vapautensa menettäneiden henkilöiden kuolemien taustalla on varmasti monenlaisia syitä, mutta silkat lukumäärät ovat hätkähdyttäviä. Oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota muun muassa kuolemantapauksia koskevien tietojen riittävyyteen ja tämän tiedon käyttöön poliisin koulutuksen ja ohjeistuksen kehittämisessä. Katse kiinnittyy myös poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain uudistukseen, jota koskevaa esitystä odotetaan ensi vuonna.
Luottamus poliisiin turvattava
Viime kädessä kysymys on Honkasalon mukaan paitsi kansalaisten oikeuksista, myös luottamuksesta poliisiin.
– Suomalaiset luottavat poliisiin laajasti, vaikka luottamus vaikuttaa hieman vähentyneen viime vuosina. Toisaalta noin kymmenes vastaajista on viimeaikaisissa poliisibarometri-tutkimuksissa ilmoittanut kokevansa, että poliisi ei usein kohtele ihmisiä kunnioittavasti. Poliisin toiminnassa, sen valvonnassa ja avoimuudessa sekä kansalaisten oikeusturvan toteutumisessa on kyse tämän luottamuksen turvaamisesta.