Mikä Reilu työ -verkosto?
Reilu työ -verkosto perustettiin Rikosuhripäivystyksen ja SAK:n maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan toimesta vuonna 2016 kehittämään yhteistyötä etenkin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi.
Verkostoon kuuluu perustajien lisäksi keskeisiä ammattiliittoja sekä viranomaisia sekä kolmannen sektorin neuvontaa ja palveluja järjestäviä järjestöjä.
Työntekijöitä on kuljetettu pellolta toiselle pakettiauton tavaratilassa, joka ei ole tarkoitettu henkilökuljetuksiin.
Reilu työ -verkoston keräämät tiedot kausityöntekijöiden hyväksi käytöstä ovat yhtä karua luettavaa kuin aikaisemmin tänä kesänä julkaistut jutut marjanpoimijoiden ja siivousalan rankoista epäkohdista ja epäinhimillisestä kohtelusta.
– Kokonaiskuvan saaminen ongelman laajuudesta on hankalaa. Maatalouden ulkomaalaisen työvoiman ongelmat jäävät helposti piiloon, kun työntekijät työskentelevät Suomessa vain lyhyen aikaa ja työpaikatkin sijaitsevat usein syrjässä, kertoo Maaret Pulliainen SAK:n Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnasta kertoo Reilu työ -verkoston tiedotteessa.
Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinoiva erityisasiantuntija Pia Marttilan mukaan monille poimijoille on ennen Suomeen tuloa luvattu huomattavasti parempi tulotaso, jonka he ovat saaneet.
– Yhteydenotoissa on kerrottu myös sovittua pidemmistä työajoista, maksun vaatimisesta työpaikan saamiseksi, epäasiallisista majoitustiloista ja palkasta vähennettävistä kuluista, joista ei ollut etukäteen sovittu, sanoo Marttila.
Palkan maksussa hidastellaan valitusten estämiseksi
Työnantajat ovat antaneet monenlaisia katteettomia lupauksia etenkin palkoista. Monet työnantajat kertovat työntekijöille maksavansa palkan vasta kauden päätyttyä.
– Kun työntekijä saa palkan käteensä päivää ennen kotiinpaluuta, ja palkka onkin vain murto-osa siitä, mitä sen pitäisi lain mukaan olla, ei asiasta enää ennätä ilmoittamaan viranomaisille, kertoo ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Terhi Tafari.
Hän arvioi monen joutuvat kärsimään vahingon kaikessa hiljaisuudessa ja palaamaan kotiin tili miinuksella.
– Tämä vaikuttaa suunnitelmalliselta keinolta välttää työntekijöiden valituksia, sanoo Tafari.
Jotkut työnantajat laiminlyövät säännönmukaisesti työaikakirjanpidon pitämisen etenkin urakkapalkan osalta, jolloin palkan tarkistaminen luotettavasti ole mahdollista.
Yrittäjäriskiä siirretty työntekijöille
Marjanpoimijoiden kertoman mukaan ennakkoon on luvattu vähintään työehtosopimuksen mukainen tuntipalkka. Todellisuudessa palkkaa on maksettu kilomäärän mukaan. Kaikki poimijat eivät ole saaneet työehtosopimuksessa määriteltyä minimituntipalkkaa.
– Työnantajat ovat vedonneet työntekijöiden hitauteen tai huonoon ammattitaitoon, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Katja-Pia Jenu.
Marjanpoimijat ovat joutuneet myös kantamaan vastuuta työntekijästä riippumattomia syistä. Jotkut liian pientä palkkaa maksavat työnantajat ovat vedonneet talvituhoihin ja marjojen nopeaan kypsymiseen. Perusteeksi on otettu myös se, ettei ole saatu tarpeeksi poimijoita ja marjat ovat pilaantuneet peltoon.
Myös ilmaista työtä on teetetty mansikanpoiminnassa. Palkka on perustunut vain myyntikelpoisten marjojen poimintakiloihin eikä penkkien perkaamisesta ole maksettu mitään.
Ilmoituksia homeisista ja siivottomista majoitustiloista
Työsuojelutarkastaja Merja Laakkonen Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta on huolestunut siitä, että jotkut työnantajat ovat ohjanneet työsuhteisia kausityöntekijöitään luonnonmarjanpoimintaan. Marjat on ostettu, mutta työhön ei ole sovellettu työehtosopimusta.
– Meille on myös tullut paljon ilmoituksia homeisista ja siivottomista majoitustiloista. Ainoa peseytymismahdollisuus on likaisessa joessa ja ruokailu taivasalla, kertoo Laakkonen.
Työntekijöitä kuljetetaan pellolta toiselle pakettiauton tavaratilassa, joka ei ole tarkoitettu henkilökuljetuksiin. Jossakin tapauksessa majoitus on järjestetty jopa sadan kilometrin päähän työpaikasta, johon työntekijät ovat kulkeneet omin kustannuksin.
Kaikki eivät uskalla hakea apua
Pia Marttilan mukaan yhteyttä ottaneet työntekijät kertovat usein kymmenistä muista samassa tilanteessa olevista työntekijöistä, jotka eivät kuitenkaan uskalla ottaa yhteyttä auttaviin tahoihin.
– Usein työntekijät uskaltavat olla yhteydessä viranomaisiin tai viedä asiaansa eteenpäin vasta sitten, kun he ovat lähteneet kotimaahansa, sanoo Marttila.
Reilu työ -verkoston mukaan Suomeen tuleville ulkomaalaisille kausityöntekijöille tulisi tiedottaa entistä paremmin heidän oikeuksistaan. Työntekijöiden pitäisi saada kausityöluvan yhteydessä selkokielinen ohjeistus palkan määräytymisen perusteista.
Mikä Reilu työ -verkosto?
Reilu työ -verkosto perustettiin Rikosuhripäivystyksen ja SAK:n maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan toimesta vuonna 2016 kehittämään yhteistyötä etenkin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi.
Verkostoon kuuluu perustajien lisäksi keskeisiä ammattiliittoja sekä viranomaisia sekä kolmannen sektorin neuvontaa ja palveluja järjestäviä järjestöjä.
Työntekijöitä on kuljetettu pellolta toiselle pakettiauton tavaratilassa, joka ei ole tarkoitettu henkilökuljetuksiin.