Kokoomuksella oli puoluekokouksessaan vauhti päällä. Sitä puolue tarvitseekin, jos aikoo pärjätä tulevissa mittelöissä ja nousta perussuomalaisten varjosta hallituksen ykköshaastajaksi.
Porissa puhuttiin hallituksen kaatamisesta ja ennenaikaisista vaaleista. Pontta haettiin pelottelusta. Koronakriisiä ja yhteisesti hyväksyttyä miljardien elvytystä ei muisteltu, kun puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että ”tästä hallituksesta tulee hallitus, joka jakaa eniten rahaa koskaan tähän mennessä tai tämän jälkeen”.
Orpon mukaan hallitus on käynnistänyt ”velkarahalingon”, mutta kunnissa ovat edessä historialliset leikkauslistat.
– Suuri osa suomalaisista kunnista joutuu syksyllä käymään yt-neuvottelut, joiden kohteena ovat niin opettajat, nuorisotyöntekijät kuin hoitajat, Orpo sanoi, ja ennakoi kuntiin ”todennäköisesti tuhansien ihmisten irtisanomisaaltoa ja veronkorotuksia”.
Orpo luottaa siihen, että kansalaisten muisti on lyhyt ja erityisen lyhyt on poliittinen muisti. Kunta- ja yleensä julkinen talous on varmasti suurissa vaikeuksissa täysin ennakoimattoman koronakriisin vuoksi. Kuntatalous kuitenkin romahdutettiin jo ”hyvinä aikoina” viime vaalikaudella.
Kuntaliitto tiedottaa viime vuoden joulukuussa kuntatalouden näyttävän vuoden 2018 tilinpäätösarvioiden valossa ”hälyttävän synkältä”. Orpon ollessa valtiovarainministeri tulos painui yhden vuoden aikana negatiiviseksi 196:ssa eli noin kahdessa kolmasosassa kunnista. Vuonna 2017 miinusmerkkisiä tuloksia oli 55 kunnassa.
– Näyttää siltä, että kuntatalous on ajautunut kriisiin, totesi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Mikä kriisin aiheutti?
– Isoin yksittäinen tekijä kuntatalouden heikentymisessä on kilpailukykysopimus, joka kohtelee kuntakenttää ankarammin kuin yrityksiä. Vaikka tällä hallituskaudella tavoiteltiin kuntatalouden vahvistamista, niin todellisuudessa kuntien tehtävät ovat olleet yhä voimakkaassa myllerryksessä ja rahoitusta on vähennetty.
Neljä syytä kikyn epäonnistumiseen
Siis kiky, Juha Sipilän hallituksen suurin maaliin saama hanke, oli kunnille negatiivinen.
Kuntalehden artikkelissa helmikuussa 2019 selvitettiin, miksi näin kävi.
– Palkansaajien isommat lakisääteiset vakuutusmaksut aiheuttavat kuntien veropohjaan aukkoja, verovähennyksiä siis, sanoi Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Kikyssä sosiaalivakuutusmaksuja siirrettiin yrityksiltä palkansaajien maksettaviksi.
Kolme vuotta kestänyt lomarahaleikkaus ei tuonut kunnille niin paljon säästöjä kuin oletettiin.
Kolmanneksi kikyn säästöt leikattiin saman tien päätösperäisesti kuntien valtionosuuksista.
Ja lopuksi työajan pidennys tuotti vain nimellisiä säästöjä toisin kuin Orpon johtama VM arvioi.