Jussi Joentausta

– Vaikka olemme hyvin erilaisia ihmisiä, sovimme kai yhteen. Varmaankin täydennämme toisiamme, Kati Peltola sanoo.

Vuosikymmeniä vasemmistoliitossa ja sen edeltäjässä SKDL:ssa vaikuttanut helsinkiläinen aviopari Kati ja Pekka Peltola vietti timanttihääpäiväänsä viime viikolla. Yhdessäoloa on kestänyt 61,5 vuotta.

– Kati sanoo, että 20 ensimmäistä vuotta meillä oli vaikeaa, mutta minusta 30, Pekka Peltola arvioi.

– Vaikka olemme hyvin erilaisia ihmisiä, sovimme kai yhteen. Varmaankin täydennämme toisiamme. Pekka on aina ollut minulle mulle suurena tukena, Kati Peltola sanoo.

Lapualaiset lukiolaiset

Kati ja Pekka olivat lapualaisia lukiolaisia ja hyviä kavereita, liikkuivat paljon yhdessä. Pekka viihtyi Katin kotona ja piti tämän äidistä.

– Hän oli tosi kiva ja huumorintajuinen ihminen ja lisäksi hän laittoi taivaallista ruokaa, Pekka kertoo.

ILMOITUS

– En tainnut olla varma, kummasta tykkäsin enemmän, äidistä vai tyttärestä. On suuri etu ja ilo, että on tykännyt anopista. Se lienee yksi pitkän ja hyvän avioliiton salaisuus. Se heijastuu kaikkeen.

Sitten tapahtui jotain.

Heittäydyimme kaikkeen 60-luvulla.

– Mieleeni iski salaman lailla, että tässä voisi olla ihana tyttöystävä, Pekka kertoo.

Eräänä päivänä he menivät Pekan kämpille ja ovi sulkeutui.

– Pussasin Katia oven suussa, Pekka kertoo.

Kati ihmetteli, että mikä Pekalle nyt tuli.

– Ei minulla ollut romanttisia ajatuksia. Kerroin kyllä ihmisille, että olen tavannut miespuolisen henkilön, joka puhuu jopa enemmän kuin äitini tai minä, hän sanoo

– Mutta kahden päivän päästä olin yhtä rakastunut kuin Pekka.

Nuorena naimisiin

Kun Kati ja Pekka pääsivät ylioppilaiksi, Katin oli tarkoitus lähteä Yhdysvaltoihin tapaamaan unkarilaista isäänsä.

– Mutta 4. päivä kesäkuuta meille sattui vahinko, Kati toteaa.

Pekalle se oli shokki.

– Lääkäri sanoi, että nyt sitten naimisiin. Ehdin juuri täyttää 19 ennen kuin menimme naimisiin, Pekka kertoo.

Pekka muistuttaa, että se pussaaminen oli kuitenkin ollut harkittu teko, ja hän oli miettinyt, että se voi johtaa suurempaankin vastuuseen, josta ei ole paluuta.

– Tiesin, että tämä oli eri juttu kuin muut pussailut ja mietin, olenko valmis siihen, että suhde jatkuu ja jatkuu. Silti naimisiinmeno tuli shokkina. Mutta sellaista elämä on, joutuu vastaamaan teoistaan, hän sanoo.

– Siihen aikaan ehkäisy oli puutteellista. Siksi oli tavallista, että nuoret ihmiset saivat aikaisin lapsia, Kati toteaa.

Pekka kävi armeijan ja lapsi syntyi. Kun tytär oli puolivuotias, pariskunta muutti Helsinkiin opiskelemaan valtio-oppia. He asuivat hellahuoneessa eduskuntatalon takana.

– Hella ei toiminut, mutta meillä oli ihan oma vessa, Kati kertoo.

– Ensin nukuimme roskiksesta löydetyllä patjalla. Sitten Pekan äiti teetti meille sivusta vedettävän sängyn

Pekka kantoi sen rautatieasemalta kotiin.

60-luvun tunnelmaa

Alkoivat aktivismin vuodet. Perustettiin Sadankomitea, Yhdistys 9 ja monia muita.

– Kävimme vuorotellen luennoilla. Toinen hoiti lasta, Pekka kertoo. Töissäkin käytiin paljon, sillä siihen aikaan ei tunnettu opintolainaa, opintorahasta puhumattakaan.

– Heittäydyimme kaikkeen 60-luvulla. Opiskelimme ja opettelimme politiikkaa. Se oli hauskaa aikaa, Pekka sanoi.

– Eilen sanoin Katille, että nyt tunnelmassa on jotain samaa kuin silloin, koska on tällainen hallitus ja Sanna Marin pääministerinä.

Ja keskusteluun on noussut Pekan sydämen asia, kuuden tunnin työaika. Hänen ollessaan työministeriön virkamies 1990-luvulla siitä tehtiin Suomessa mittava kokeilu, jonka tulokset olivat positiiviset.

– Mutta se törmäsi pääoman jyrkkään vastarintaan, kuten nytkin. Tiesin, että asia nousee uudelleen esille, mutta pelkäsin, että ehdin kuolla ennen sitä.

Nyt hän käy päivittäin asiasta keskustelua somessa. Hän arvioi, että nyt asialla on kovin erilainen painoarvo, koska asian nosti esille pääministeri.

Jussi Joentausta

Tehtäviä on jaettu

Kati valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon 1968 ja istui siellä 22 vuotta, kunnes siirtyi Helsingin keskisen sosiaalikeskuksen johtajaksi. Hän ehti olla kansanedustajanakin. Pekka oli muun muassa Ylen toimittaja ja työministeriön virkamies. Perheeseen syntyi toinen lapsi.

Aktivismi jatkui. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ollut yksi liima, joka on pitänyt pariskuntaa yhdessä.

– Paljon olemme tehneet yhdessä mutta myös jakaneet tehtäviä. Minä hoidan Suomen ja EU:n asioita, Pekka Afrikan, Kati kertoo.

– Vaikka olemme samalla aatteellisella uralla, teemme eri asioita, Pekka kuvailee.

Pekka väitteli tohtoriksi ja eläkepäivillään hän on kirjoittanut neljä kirjaa Afrikasta, jossa hän käy joka vuosi. Myös Kati on kirjoittanut eläkkeellä neljä kirjaa. Ne käsittelevät kestävää taloutta.

Vaaleissa perheestä on ollut ehdolla vain Kati. Pekka on ollut hänen vaalipäällikkönsä. Vielä eläkkeeltä Kati palasi yhdeksi kaudeksi kaupunginvaltuustoon.

– Silloin vannoin, etten enää koskaan lähde mihinkään vaaleihin. Asetuin kuitenkin HOK-Elannon vaaleissa ehdolle ja tulin valituksi varalle, Kati sanoo.

Jussi Joentausta

Eläkkeellä hyvää elämää

Elämä on hyvää.

– Saa tehdä, mitä huvittaa, Pekka sanoo.

– Nuoremmille vinkkaisin, että kun jäätte eläkkeelle, suunnitelkaa, mitä rupeatte tekemään. Minä teen ehkä noin kolmanneksen siitä, mitä tein työelämässä.

Kati on jatkanut eläkkeellä samojen asioiden parissa, joita hän on harrastanut aikuisikänsä.

– Mutta voi eläkkeellä aloittaa uusiakin asioita, hän sanoo.

Oman ilonsa elämään tuovat kolme lapsenlasta.

– Lapsia kannattaa hankkia, koska saa lapsenlapsia. Lapset ovat usein helvetin hankalia, Pekka arvioi.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!