Lehtikuva/Martin Bureau

Yli viisi vuotta sitten Charlie Hebdon toimitukseen tehtyyn hyökkäykseen liittyvä oikeudenkäynti alkaa keskiviikkona.

Ranskalainen Charlie Hebdo -satiirilehti julkaisee uudelleen profeetta Muhammadia kuvaavat pilapiirrokset, jotka ovat suututtaneet muslimeja.

– Emme piiloudu tai anna koskaan periksi, kirjoitti lehden julkaisujohtaja ja suurin osakkeenomistaja Laurent Sourisseau pääkirjoitussivulla.

Lehden kannessa on kuvattuna kymmenkunta pilakuvaa, jotka julkaistiin ensimmäisen kerran tanskalaisessa Jyllands-Posten -lehdessä vuonna 2005 ja vuotta myöhemmin Charlie Hebdossa. Kannen keskellä on pilapiirtäjä Jean Cabutin piirtämä Muhammad-kuva.

Oikeudenkäynnin satiirilehteen ja kosherkauppaan viisi vuotta sitten hyökänneitä islamisteja auttaneita vastaan on määrä alkaa keskiviikkona.

Cabut tapettiin, kun kaksi islamistia tunkeutui lehden toimitukseen tammikuussa 2015.

– Meitä on usein tammikuun 2015 jälkeen pyydetty julkaisemaan pilakuvia Muhammadista, mutta olemme kieltäytyneet. Emme ole tehneet niin sen takia, että se olisi kiellettyä. Laki sallii sen, pääkirjoitussivulla muistutettiin.

ILMOITUS

– Olemme halunneet julkaista kuvia silloin kun siihen on hyvä syy, ja kun niiden julkaiseminen tuo lisäarvoa keskusteluun, kirjoitus jatkui.

Ranskassa on määrä keskiviikkona alkaa vuonna 2015 Charlie Hebdon toimitukseen sekä juutalaisten kosherkauppaan tehtyjä terrori-iskuja koskeva oikeudenkäynti. Iskut vaativat yhteensä 17 kuolonuhria, heistä kaksi poliiseja.

Syytettyinä on 14 ihmistä, joiden katsotaan auttaneen ratkaisevasti iskujen tekemisessä. Kolme syytetyistä ei ole paikalla oikeudessa, ja heidän uskotaan saaneen surmansa.

Veljekset tappoivat tusinan

Veljekset Said ja Cherif Kouachi tunkeutuvat tammikuussa 2015 rynnäkkökiväärein aseistettuina Charlie Hebdon -toimitukseen. Yhteensä he ampuivat 12 ihmistä, mukaan lukien pakotielle osuneen poliisin.

Lähtiessään toimituksesta Kouachit huusivat ”kostaneensa profeetta Muhammadin puolesta”, juuri lehden julkaiseman pilakuvan takia.

Veljekset tavoitettiin vasta pari päivää myöhemmin teollisuusalueelta pienessä kylässä 35 kilometriä Pariisista. Kirjanpainoyrityksen tiloihin piiritysrenkaan sisälle jääneet miehet kuolivat lopulta laukaustenvaihdossa poliisin kanssa.

Saman päivän aamuna Amedy Coulibaly oli hyökännyt Hyper Cacher -ruokakauppaan Pariisissa ja ampunut neljä juutalaista. Hän sanoi vapauttavansa muut panttivangit, jos Kouachin veljesten annettaisiin jatkaa pakoaan.

Poliisi teki kuitenkin rynnäkön kauppaan, surmasi Coulibalyn ja vapautti panttivangit. Coulibalyn uhreihin lukeutui myös yksi naispoliisi, joka oli pysäyttänyt Coulibalyn edellisenä päivänä ja jonka tämä ampui.

Joukkomurha tuomittiin jyrkästi

Ranskan joukkomurha tuomittiin eri puolilla maailmaa jyrkästi. Iskun koettiin kohdistuvan koko ranskalaiseen yhteiskuntaan ja koko Eurooppaan.

Kiihkoilijoiden nähtiin luovan Eurooppaan rajalinjoja, joilla ihmiset jaettaisiin heidän alkuperänsä, kulttuurinsa ja uskontonsa perusteella. Charlie Hebdon -iskusta syntynyt kansainvälinen keskustelu enteili viiden vuoden aikana vahvistuneita muukalaisvihamielisiä pohjavirtoja.

Arkipäivän rasismi ja kasvava islamofobia ovat vakavia ongelmia Euroopan muslimiväestölle edelleen, kuten tuolloin arvioitiin. Isku herätti keskustelemaan myös journalismin rajoista.

Lehti alkoi ilmestyä vuonna 1969 nimellä Hara-Kiri. Nimi muuttui Charlie Hebdoksi seuraavana vuonna. Vasemmistolainen viikkolehti tuli ennen iskua tunnetuksi voimakkaasta kaikkien uskontojen vastaisuudestaan.