Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Myös trollit ja vanhanaikaisuus mietityttivät lakiluonnoksessa, jonka lausuntokierros päättyi eilen.

Tiedonsaannin kapeneminen, journalismin ja etenkin tutkivan journalismin monimuotoisuuden väheneminen sekä valeuutiset. Muun muassa nämä asiat huolestuttavat Yle-lain muutosluonnoksen lausunnonantajia.

Suunniteltua lakia kritisoidaan myös vanhanaikaisuudesta ja epämääräisyydestä. Huolena on myös se, saako journalismia myös jatkossa muualtakin kuin maksumuurin takaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö laittoi kesäkuussa lausunnolle luonnoksen Yle-lain muuttamiseksi. Muutoksen myötä Yleisradio ei enää pääosin saisi julkaista tekstisisältöä, johon ei liity ääntä tai liikkuvaa kuvaa.

Ehdotettujen muutosten taustalla on Medialiiton EU:n komissiolle pari vuotta sitten tekemä kantelu. Se pyysi kesäkuussa 2017 Euroopan komissiota ratkaisemaan, saako julkisia varoja käyttää sellaisten tekstimuotoisten journalististen verkkosisältöjen tuottamiseen, jotka eivät liity julkisen palvelun yleisradio-ohjelmistoihin.

Kantelun mukaan Ylelle annettu rahoitus on tekstimuotoisten sisältöjen osalta ollut käytännössä EU:n valtiontukisääntöjen vastaista.

ILMOITUS

Vaikeuttaisi tutkivaa journalismia

Tutkivan journalismin yhdistys sanoo lausunnossaan, että Yle on harvoja toimijoita, joilla on resurssiensa vuoksi mahdollisuus tehdä perinpohjaista tutkivaa journalismia.

– Maksutta luettavissa olevana sisältönä Ylen tuottama tutkiva journalismi on pystynyt tuomaan yhteiskunnallisia epäkohtia laajasti julkiseen keskusteluun. Uudistuksen myötä tutkivan journalismin määrä ja aihekirjo voivat kaventua. Tämä heijastuu suoraan kansalaisten tiedonsaantiin ja sananvapauteen, yhdistys kritisoi.

Journalistiliitto kritisoi myös esityksen valmistelutapaa.

– Lausumme ensi kertaa lakiesityksestä, jonka osana on rajoittaa kansallista viestintää sekä sananvapautta samaan aikaan kun esitys perustuu osin epävirallisiin keskusteluihin ja salassa pidettäviin tietoihin, liitto kirjoittaa lausunnossaan.

Journalistiliitto huomauttaa, että rajanveto tekstimuotoisen ja muun sisällön välillä on nykymaailmassa keinotekoinen ja journalistisesti vanhanaikainen.

Vanhanaikaisuudesta on samaa mieltä myös viestintäoikeuden dosentti Riku Neuvonen. Neuvonen katsoo myös, että on todennäköistä, että EU joutuu arvioimaan uudelleen valtiontukiin ja kilpailuun liittyviä kantoja teknisen kehityksen seurauksena.

”Myös maanpuolustuksellinen intressi”

Entinen Mainostajien Liitto eli Marketing Finland huomauttaa, että maksumuurin takana olevia sisältöjä kuluttavat etenkin nuoret ja varakkaat.

– Riskinä on, että Ylen kirjoitettujen sisältöjen vähentyessä uutispimentoon jää ihmisiä, jotka elävät alueilla, joilla ei ole kaupallisille medioille riittävästi mainostajia tai lukijoita.

Liiton mukaan tämä voi johtaa jopa syrjäytymiseen. Marketing Finland lisää, että Ylen riittävän monipuolisen sisällön turvaamiseen on myös maanpuolustuksellinen intressi, koska yhä useammin trollien ja valeuutisten kautta pyritään vaikuttamaan vieraiden valtojen päätöksentekoon.

Yleisradion uutis- ja ajankohtaisohjelmien verkkosivut olivat viime vuonna Suomen kolmanneksi suosituin uutislähde. Ne tavoittivat keskimäärin 3 378 807 henkilöä kuukaudessa. Edellä olivat vain Ilta-Sanomat ja Iltalehti.

Suosituin uutislähde ovat nykyisin uutismedioiden verkkosivut.