Lehtikuva/Martti Kainulainen

Syyskuun alussa keskusta palaa lähtöruutuun kuten vuosi sitten valitessaan puheenjohtajakseen Katri Kulmunin.

Kaikki ovet olivat avoinna keskustalle puolueen voitettua eduskuntavaalit vuonna 2015. Keskusta tipahti edellisissä vuoden 2011 jytkyvaaleissa 15 prosentin puolueeksi.

Puheenjohtaja Juha Sipilän johdolla puristettu vaalivoitto näyttäytyy nyt poikkeamana puolueen jytkyn alavireeseen sysänneessä kannatustrendissä. Perussuomalaiset rikkoivat kertaheitolla Timo Soinin johdolla kolmen suuren puolueen – SDP:n, keskustan ja kokoomuksen – kärjen jytkyvaaleissa.

Nämä kolme puoluetta ovat käyttäneet valtaa vuosikymmeniä hallituksessa eri kokoonpanoissa. Puoluekentän murroksessa keskusta menetti ison joukon äänestäjiään perussuomalaisille.

Kulmuni on epäonnistunut raskaiten puolueen kannatuksen nostamisessa sekä valtiovarainministerinä.

Sipilän johdolla keskusta palasi 1990-luvun yli 20 prosentin kannatuslukujen kastiin. Lähes hurmoksellisissa tunnelmissa alkanut hallituskausi söi Sipilän johdolla kerätyn kannatuksen kasvun.

Sipilän yritys pelastaa puolue hajottamalla hallitus ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja epäonnistui.

ILMOITUS

Viime eduskuntavaaleissa keskustan kannatus tipahti parilla prosenttiyksiköllä jytkyvaalien tuloksestakin, suoraan keskikokoiseksi 13 prosentin puolueeksi. Sipilän yritys johtaa hallitusta bisnesmaailman opein vei puolueen ahdinkoon.

Keskusta kipuilee
keskikokoisten kastissa

Keskustan puheenjohtajaksi valittu Katri Kulmuni ilmoitti itsevarmasti valintansa jälkeen viime vuoden syyskuussa keskustan olevan 20 prosentin puolue.

Sanoille ei ole katetta. Kulmunin ura puheenjohtajana saattaa päättyä syyskuun ensimmäisen viikonlopun aikana pidettävässä hajautetussa puoluekokouksessa vain paria päivää ennen kuin vuosi puheenjohtajana täyttyy.

Keskusta on keskisuurten puolueiden kastissa 11 prosentin pintaan olevalla kannatuksella. Ylen Taloustutkimuksella teettämässä mittauksessa keskusta sai elokuussa 10,5 prosenttia ja Helsingin Sanomien TNS Kantarin mielipidemittauksessa 11,3.

Keskustan kannatus on ollut näin huono viimeksi ennen vuoden 1917 eduskuntavaaleja, jolloin puolue ensimmäisen kerran rikkoi kymmenen prosentin maagisen rajan.

Keskustan olisi agraaripuolueena pitänyt kuihtua jo aika päiviä sitten alle kymmenen prosentin puolueeksi. Puolue on uusiutunut ja pitänyt pintansa neljän suurimman joukossa, vaikka kaupunkien valloitus on karahtanut kiville.

Kulmuni ei ota omaan piikkiinsä keskustan heikkoa kannatusta.

”Minua voi syyttää siitä, ettei keskustan kannatus ole lähtenyt aikanani nousuun, mutta ei se minun aikanani ole laskenutkaan”, Kulmuni totesi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (12.8.).

Berneriläisyyden
painava perintö

Sipilästä tuli poliittisen taivaan kirkas, mutta nopea tähdenlento. Sipilä valloitti puolueensa ja suomalaisten äänestäjien luottamuksen nopeasti. Jälkeensä hän jätti puolueelleen raskaan perinnön.

Sosiaaliliberaalina ja alkiolaisena itseään pitävän puolueen johdolla hallitus kohteli kylmästi pienituloisia ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Sosiaaliturvan heikennyksiä ja työttömyysturvan leikkauksia Sipilän hallitus perusteli valtiontalouden voitoilla ja työllisyysasteen nousulla.

Voittojen arvo on latistunut sellaisten mielikuvien voimalla, joita ovat synnyttäneet esimerkiksi sitoutumattoman keskustalaisen, ensimmäisen kauden kansanedustaja Anne Bernerin, nostaminen liikenne- ja viestintäministeriksi. Edelleen kipuillaan Bernerin johdolla tehdyn taksiuudistuksen vuoksi.

Kulmuni valittiin vaikeassa raossa puolueen puheenjohtajaksi. Sipilän kaudella puolue ajautui kauaksi perinteisistä keskustalaisista arvoistaan ja kannattajistaan. Puolueen sosiaalinen omatunto kärsi haaksirikon.

Monelle perikeskustalaiselle yhteistyö Sipilän hallituksessa kokoomuksen kanssa ei ollut herkkua sosiaaliturvan leikkauksineen.

Hallitusvene tuntuu
keskustasta ahtaalta

Keskustan – kuten muidenkin puolueiden – kannattajakunnassa on erilaisia painotuksia myös keskeisissä poliittisissa kysymyksissä.

Osa keskustalaisista kipuilee edelleenkin yhteistyöstä Sanna Marinin (sd.) johtamassa hallituksessa, vaikka suuri joukko keskustalaisista olisi vaihtanut kokoomuksen Sipilän hallituksessa puheenjohtaja Antti Rinteen SDP:hen.

Keskustan kentällä on unohtunut, miten puoluevaltuusto hehkutti puolueen saavuttaneen kaikki neuvottelutavoitteensa Rinteen johtamissa hallitusneuvotteluissa Säätytalolla. Puolueella on ollut sopeutumisongelmia koko hallituskauden.

Puheenjohtajakamppailun aikana sekä Kulmuni että hänen ykköshaastajansa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ovat vakuuttaneet keskustan sitoutumista hallitusyhteistyöhön.

Kulmuni ei ole kyennyt motivoimaan puoluekenttäänsä hallitustyöhön. Aika ajoin ovat levinneet spekulaatiot keskustan hallitushalujen kestävyydestä.

Yhden tällaisen keskustelun päätteeksi Saarikko antoi tviitissään ymmärtää haastavansa Kulmunin. Saarikkoa tuntuvat ärsyttävän keskustan uhoavat kannanotot, joita tulkitaan hallitusveneen keikuttamiseksi.

Turpeeseen molemmat puheenjohtajaehdokkaat ovat sitoutuneet.

Kuntavaaleissa uhkaa
rökäletappio

Kulmunin ja Saarikon puheenjohtajakisa ei ole nostanut keskustan kannatusta. Monien arvioiden vastaisesti Kulmuni päätti puolustaa tiukasti puheenjohtajuuttaan eronsa jälkeen, vaikka lähtökohdat ovat kehnot.

Kulmuni on epäonnistunut raskaimmin keskustan kannatuksen nostamisessa sekä valtiovarainministerinä. Hän erosi – muiden hallituskumppaneiden yllätykseksi – valtiovarainministerin pestistä viestintäkoulutuksesta syntyneen kohun vuoksi kesäkuun alussa.

Ero synnytti arvailuja myös mahdollisesti piiloon jääneistä syistä. Koronakriisin jälkeisessä vaikeassa taloustilanteessa eduskunnan puhemies Matti Vanhasen siirtyminen valtiovarainministeriksi nähtiin puolueen pelastusrenkaana.

Keskustalle kriittiset kuntavaalit lähestyvät. Puolue oli viime kuntavaaleissa kolmanneksi suurin 17,5 prosentin kannatuksella. Nyt tuohon tasoon on kaulaa yli seitsemän prosenttiyksikköä.

Perussuomalaiset ovat valtaamassa maakunnissa keskustan tilan. Puolue käy jo aggressiivista ehdokashankintakampanjaa.

Eliitin asialla
vai aitovierillä?

Kulmuni on hehkuttanut puheissaan voimakkaasti perinteistä, alkiolaista ja isänmaallista, aluepolitiikkaan sitoutunutta keskustaa. Nuoresta iästään huolimatta Kulmunin poliittinen retoriikka heijastelee syvien rivien keskustalaisia painotuksia.

Puoluejohtajakamppailun aikana Kulmuni on syyttänyt puolueen elitistyneen ja jättäneen läksynsä tekemättä. Kulmuni sanoo korona-ajan opettaneen perikeskustalaisia arvoja kuten mökeille ja loma-asunnoille vetäytymistä (MT 12.8.).

Kulmuni haluaa ihmisten uskovan, että keskusta ajaa perheiden, pienituloisten eläkeläisten, pienipalkkaisten, pienyrittäjien ja pienviljelijöiden asiaa.

Saarikko ja Kulmuni ovat korostaneet rakenneuudistusten tärkeyttä. Saarikon mielestä hallitus saattaa joutua tekemään ainakin joitain valtiovarainministeriön virkamiesten elokuun alussa julkistamia työllisyystoimia.

Kulmunin johdolla keskustan talouspoliittiset linjaukset ovat myötäilleet Sipilän hallituksen velattoman valtiontalouden merkitystä korostaneita linjauksia.

Keskustan omalle kentälle viesti on ollut, ettei puolueen poliittinen linja ole siirtynyt vasemmalle Marinin hallitusyhteistyön myötä.