Jos aiottaisiin vakavasti puuttua ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön, se edellyttäisi huomattavasti vahvemman uhrin asemaan puuttumisen ja sen vahvistamisen kuin mitä asiaa pohtineen työryhmän paperissa on, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula.
– Mutta mikään paperissa ei vie huonoon suuntaan ja kaikki vie hiukan eteenpäin, hän lisää.
Viime viikolla julkistettiin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemistä pohtineen työryhmän ehdotukset. Konkreettisena toimena työryhmä ehdotti muun muassa työnantajalle määrättävää rangaistusmaksua ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä. Työministeri Tuula Haataisen (sd.) maaliskuussa asettaman työryhmän ehdotukset siirtyvät jatkovalmisteluun.
Kontulan mukaan yksittäistoimina työryhmän ehdotukset ovat vaikutuksiltaan marginaalisen pieniä. Tiedotustoiminnan kuntoonsaattamista ehkä lukuunottamatta, hän lisää.
– Ehdotuksissa on kuitenkin hahmotus siitä, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on rikollista tai näin ei saa toimia. Sen ehdotettu rangaistusmaksu varmasti tuo tullessaan, hän kiittelee.
Samalla hän arvioi, että rangaistusmaksut tulevat kuitenkin olemaan kooltaan niin pieniä, että hyväksikäytön taloudellista kannattavuutta ei niillä kyseenalaisteta.
– Työvoiman hyväksikäyttö silloin, kun se tehdään taloudellisin perustein, on niin kannattavaa, että mikään nykysysteemin sanktio – vankilatuomiota lukuun ottamatta – ei tee siitä taloudellisti kannattamatonta. Mutta aika monet yritykset pitävät kuitenkin hyvänä, ettei ole niin kauheasti saatu sakkoja ja muita sanktioita laittomasta toiminnasta. Tällaisiin yrityksiin sanktiomaksu saattaa vaikuttaa.
Ihmiskaupan kasvualusta
Raportin mukaan ulkoisen työvoiman hyväksikäyttöä pidetään marginaali-ilmiönä ja siihen suhtaudutaan välinpitämättömästi. Tieto sinänsä ei Kontulaa yllättänyt, mutta se kylläkin, että asia tuli raportissa niin selkeästi esiin.
– Yllättävän positiivinen asia raportissa taas oli se näkemys, että ilman uhrin aseman parantamista ongelman ratkaisuun ei päästä kunnolla kiinni, Kontula sanoo.
Raportin toinen oivallus Kontulan mukaan oli se, että ihmiskauppa ei synny tyhjiössä, vaan työvoiman hyväksikäyttö on se valmiiksi lannoitettu maa, jossa ihmiskauppa kasvaa.
– Näitä asioita en ole aiemmin viranomaisraporteissa nähnyt, vaikka ne tutkijapiireissä toki ovat vakiintuneita faktoja ja itsestäänselvyyksiä.
Kontula palaa kysymykseen uhrin aseman parantamisesta, ja siihen, miten se toteutetaan.
– Nythän meidän ihmiskaupan uhrin suojelujärjestelmä ja sitä kautta myöskään tutkinta eivät toimi käytännössä. Tai toimii kaamean huonosti.
Päätökset sattumankauppaa
Suojelujärjestelmään pääsy ja Suomeen jäämisen ehdot ovat Kontulan mukaan kovin sattumanvaraisia.
– Niinpä ihminen ei voi etukäteen ennakoida, miten hänen käy, tuleeko lupa vai potkaistaanko pois maasta.
Toisekseen, Kontula jatkaa, laki edellyttää ihmiskaupan uhrilta yhteistyötä rikoksen selvittämiseksi.
– Jos kaksi Suomen kansalaista tappelee ja hakee sitten hoitoa, heille ei sanota, että saat hoitoa vain, jos annat poliisille lausunnon. Mutta ihmiskaupan uhrille sanotaan monesti näin.
Kontula täsmentää, että ehkä uhritkin saavat toki sen hoidon, johon he ovat muista syistä oikeutettuja.
– Mutta muu hoito on sidoksissa yhteistyöhön rikoksen selvittämisessä.
Kontula arvelee, että ihmiskaupan uhrit muodostavat tässä kohdin ainoan poikkeuksen, muuten sote-palvelut ovat irrallaan kyseisenlaisista velvoitteista.
Uhrin sukukin vaarassa
Suojelun ja oikeudenmukaisen kohtelun saaminen Suomessa on ihmiskaupan uhrille vaikeaa jo siksi, että usein uhrien kauppiaat ovat kotoisin samalta suunnalta maailmaa.
– Kauppiailla on siis sukulaisia ja liittolaisia samassa kylässä, jossa uhrin lapset ovat mummon luona hoidossa. On selvää, ettei uhri lähde paljastamaan ihmiskauppiasta, joka uhkaa hänen lastensa hyvinvointia tai jolle hän on paljon velkaa.
Suojelujärjestelmä onkin Kontulan mukaan ihan yhtä tyhjän kanssa.
– Hyvin usein Suomen valtion tarjoama diili on huomattavasti huonompi kuin että ihminen koittaisi selvitä itsekseen, Kontula sanoo.
Hyväksikäytön riskiryhmiä toimialoista ovat muun muassa ravintola-, rakennus- ja siivousala, telakat, alustatalous, ruokalähetit, autopesulat, kotitaloustyö, maatalouden kausityö ja luonnonmarjanpoiminta.