Globalisaatio ja talouden rakennemuutokset heiluttavat äänestämistä. Muutoksissa pärjänneet näyttävät pysyvän uskollisina puolueelleen, kun taas häviäjiksi itsensä kokeneet etsivät herkemmin uusia vaihtoehtoja. Tämä käy ilmi Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimushankkeen raportista.
BIBU -tutkimushankkeessa tarkasteltiin 4 000 suomalaiselle tehtyyn kyselyyn perustuen, miten suomalainen äänestyskäyttäytyminen on muutoksessa.
– Tutkimuksemme perusteella äänestäjät jakautuvat neljään eri tavoin äänestävään ryhmään eli kuplaan: porvareihin, punavihreisiin, kaikkiruokaisiin ja vetäytyjiin, kertoo hankkeen tutkija, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta.
Voittajien ja häviäjien kokemukset etääntyvät toisistaan.
– Näistä ryhmistä vain porvareilla on selkeä oma puolue: kokoomus. Muilla puolueilla ei ole takuuvarmaa kannattajien joukkoa.
Porvarit äänestävät yhtä puoluetta
Porvarit ää̈nestä̈vä̈t perinteisellä̈ tavalla pää̈osin yhtä̈ puoluetta, kun taas punavihreissä̈ liikutaan oman blokin sisä̈llä̈ ja kaikkiruokaiset puoluekentä̈n laidasta toiseen.
Vetä̈ytyjien ryhmällä̈ ei ole suosikkipuoluetta, mikä̈ kertoo siitä̈, että ryhmää̈n kuuluvat voivat aktivoitua osallistumaan, mikä̈li jokin puolue saa kiinni heidän tarpeistaan ja koetuista riskeistään. Tutkimuksen pohjalta Perussuomalaiset ja vasemmistopuolueet nä̈yttä̈isivä̈t olevan parhaiten kiinni vetäytyjissä.
Tulokset kertovat siitä̈, kuinka globalisaatio ja talouden rakennemuutokset ravistavat ää̈nestä̈mistä̈. Äänestä̈jä̈t ovat irronneet vanhoista luokkapuolueista ja heitä̈ yhdistävä̈t ja erottavat osin uudet asiat: Globalisaation voittajat kokevat oman asemansa optimisesti, kun taas häviäjät nä̈kevät riskejä̈ tulevaisuudessa.
Pärjääjät ja häviäjät
Muutoksissa pärjäävät näyttävät pysyneen uskollisena puolueelleen. Kokoomusta äänestävät porvarit kokevat hyö̈tyneensä̈ globalisaatiosta sekä̈ pä̈rjää̈vä̈nsä̈ hyvin nyt ja tulevaisuudessa. Häviäjät katsovat tulleensa talouden globalisaation jyrää̈miksi ja jää̈neensä muista jä̈lkeen. Globalisaatiosta vähiten hyötyneet ovat muita liikkuvampia äänestäjiä ja etsivät herkemmin uusia vaihtoehtoja. Vetäytyjät ovat vieraantuneet puolueista ja jättävät usein kokonaan äänestämättä.
– Voittajien ja häviäjien kokemusten etääntyminen toisistaan haastaa suomalaista demokratiaa ja yhteiskuntaa, joka on perustunut pitkään laajapohjaiselle yhteistyölle, kompromissien etsimiselle ja eri kansalaisryhmien väliselle solidaarisuudelle, Wass arvioi.
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BIBU-hanke tutkii kansalaisuuden muutoksia. Monitieteisessä hankkeessa on mukana tutkijoita kuudesta yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta.