Uusista työllisyystoimista odotetaan päätöksiä hallituksen budjettiriihessä runsaan kahden viikon kuluttua. Tiistaina julkaistut uusimmat työllisyysluvut pistävät painetta päättäjiin, ja etenkin keskustassa kiirehdittiin toimia. Työttömiä oli heinäkuussa 119 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömyysaste nousi seitsemään prosenttiin.
Erityiseksi puheenaiheeksi valtiovarainministerön aiemmin elokuussa tekemistä työllisyysesityksistä on noussut eläkeputken lopettaminen kokonaan.
Vihreiden ministerikokous esitti sitä jo kokouksessaan 10. elokuuta.
Ainakin varovaisen vihreää valoa näytti myös pääministeri Sanna Marin. Hän sanoi SDP:n puoluekokouksen päätteeksi maanantaina, että eläkeputken poisto on yksi keino parantaa ikääntyneiden työntekijöiden pysymistä työelämässä.
– Lisäpäivien eli eläkeputken poisto on nostettu yhdeksi keinoksi ikääntyneiden työntekijöiden työelämässä pysymiseksi. Samalla on kuitenkin parannettava ikääntyneiden työntekijöiden turvaa, hän asetti ehdoksi.
SDP ei siis vastusta eläkeputken lakkauttamista, kunhan päätöstä pehmennetään muilla toimilla. Kun myös keskusta kannattaa pääosaa VM:n esityksistä, on vasemmistoliitto jäämässä yksin puolustamaan eläkeputkea.
– Helppoa tästä ei tule meille, myönsi alkavasta syksystä vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson ministeriryhmän kesäkokouksessa torstaina.
Vasemmistoliitto esittänyt omia keinojaan viimeksi aiemmin tänään ja viikko sitten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa .
Miten toimeentulon heikentäminen auttaa?
Andersson piti surullisena sitä, että työllisyyskeskustelussa on ollut esillä lähinnä vain sellaisia keinoja, jotka ovat työttömien asemaa tai toimeentuloa heikentäviä.
– Suurimmat ongelmat suomalaisilla työmarkkinoilla liittyvät heikosti työllistyviin, vaikeassa työmarkkina-asemassa oleviin. Jos on yli 55-vuotias rakennemuutospaikkakunnalla asuva duunari, eikä siellä ole työpaikkoja, niin millä tavalla työttömyysturvan ja toimeentulon heikentäminen hänen työllistymismahdollisuuksiaan auttaa?
Eläkeputki on Anderssonin mukaan asia, jossa verrataan Suomea ja Ruotsia nostamalla esiin yksi asia, eikä tarkastella työvoimapolitiikkaa kokonaisuutena.
– Ruotsissa ikääntyneet tekevät enemmän vapaaehtoista osa-aikatyötä, joka varmasti auttaa monia jaksamaan työelämässä. Siellä on enemmän rahaa palkkatukeen ja ylipäänsä työvoimapalveluihin. Siellä on erilainen irtisanomislainsäädäntö, hän luetteli.
– Meidän tehtävämme syksyn aikana on näiden seikkojen esiin nostaminen, positiivisten työllisyyskeinojen vaatiminen ja valtiovarainministeriön sen logiikan kyseenalaistaminen, jonka mukaan sosiaaliturvan leikkaaminen tuottaa kaikissa suhdannetilanteissa lisää työpaikkoja, Andersson kertoi vasemmistoliiton linjasta, kun työllisyystoimista pian päätetään.
Työelämässä vielä olevien kohdalla eläkeputken poistaminen saattaa vähentää todennäköisyyttä tulla irtisanotuksi tietyssä ikäryhmässä, Andersson myönsi.
– Mutta meillä on ihmisiä, jotka joka tapauksessa ovat tai tulevat jäämään työttömiksi. Heidän kohdallaan eläkeputken poistaminen tarkoittaisi putoamista ansiosidonnaiselta perusturvan varaan eli lisää pienituloisuutta juuri siinä ikäryhmässä, jonka työmarkkina-asema on Suomessa muutenkin poikkeuksellisen heikko kaikkiin muihin pohjoismaihin verrattuna.
Tukipaketti 55 vuotta täyttäneille
Li Andersson peräänkuulutti sitä, että ei vain esitetä yksittäisiä keinoja, vaan tarkastellaan kokonaisuutta, millä tavalla oikeasti edesautetaan näiden ihmisten työllistymistä.
Hän itse esitti viime viikolla vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa kolmiosainen pakettia yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi.
Sen ensimmäinen elementti on jatkuvan oppimisen varojen kohdistaminen 55–64-vuotiaiden ikäryhmälle, sekä säännölliset osaamisen ja koulutustarpeen osaamiskartoitukset.
Muut ovat ikääntyneiden kohdennettujen työvoimapalveluiden ja palkkatuen parantaminen ja kokeilua työnantajien sivukulujen alentamisesta yli 55-vuotiaita palkattaessa.