UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen perustelee Kaipolan paperitehtaan sulkemista korkeilla ulkoisilla kustannuksilla ja verorasituksella. Niiden osuus on käynyt Suomessa ylivoimaiseksi, hän kirjoittaa aamulla julkaisemassaan avoimessa kirjeessä.
Pesonen valittaa, että liikenteen dieselveroa korotetaan jokaisella hallituskaudella, vaikka tiedetään, että 80 prosenttia kulutuksesta on raskaassa liikenteessä, esimerkiksi puun tai tavaran kuljetuksessa.
”Neljä kertaa Ruotsia korkeampi paperiteollisuuden sähkövero ei edesauta yksiköiden menestystä. Kuidun hankintaketjuun kertyy verorasitusta ja polttoainekustannuksia enemmän kuin kilpailijamaissa.”
Yhteiskunnan lisäksi Pesosen hampaissa on ammattiyhdistysliike, joka ”ajaa tasakorotuksia ja lyhyempää vuosityöaikaa, vaikka tulotaso on jo nyt 30 % korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa”.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo vastasi Facebookissa Pesosen kritiikkiin, että polttoaineen verotus toimii toisin kuin moni muu vero, jonka takia hallitukset ovat erikseen päättäneet siihen kohdistuvat indeksikorotukset.
”Polttoaineen hinta on kuitenkin laskenut merkittävästi ja näyttää että korkeisiin hintoihin ei ole paluuta.”
Sähköveron hallitus on jo päättänyt laskea EU:n minimitasolle.
Saramon mukaan palkat paperiteollisuudessa ovat olleet keskimääräistä paremmat, mutta niiden osuus kustannuksista on pieni.
”Suomessa puuta käyttäviä tehtaita on suunnitteilla enemmän kuin puuta on mahdollista käyttää. Jos työntekijöiden palkkoja laskettaisiin, häviäisi ainoastaan yhteiskunta, yhtä ainoaa tehdasta ei olisi enempää. Työntekijät kun maksavat paljon omistajia enemmän veroja.”
Pesosen omaa palkkaa Saramo pitää täysin kohtuuttomana.
”UPM:n hallitus, johon hän itsekin vielä vähän aikaa sitten kuului, on päättänyt maksaa johtajalleen 7 miljoonaa euroa vuodessa!”
”Pieni toistensa hallituksissa istuva eliitti on toki nostanut palkkansa muissakin yrityksissä täysin perusteettomiksi, mutta Pesosen palkan järjettömyyden voi suhteuttaa vertaamalla sitä seuraaviksi suurimpiin Koneen ja Nokian johtajien palkkoihin, jotka ovat olleet noin neljä miljoonaa.”
Viime vaalikaudella sosiaaliturvamaksuja siirrettiin työnantajilta palkansaajille. Palkankorotuksissa oli pitkään nollalinja ennen viimeisintä kierrosta.
UPM:n osinko on noussut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana 45 sentistä 1,30 euroon.