Palvelualojen ammattiliiton (PAM) kolmen suurimman kaupanalan ammattiosaston yhteistapaamisessa otettiin tiukka linja viime viikkojen työllisyyskeskusteluun. ”Valtiovarainministeriön ja Elinkeinoelämän keskusliiton matokuuri ei meille maistu”, totesivat 30 000 työntekijää edustavat Helsingin kauppatyöntekijöiden ammattiosasto, Palvelualan Pirkanmaan ammattiosasto Pamina ja Liikealan Turun seudun osasto .
Osastot muistuttavat, että keväällä koronan iskiessä työntekijät osallistuivat mittaviin talkoisiin, joilla pelastettiin yrityksiä ja työpaikkoja. Työsuhteen ehtoja heikennettiin määräaikaisesti sopimalla asiasta työntekijä – ja työnantajakeskusjärjestöjen välillä.
Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii ansiosidonnaisen työttömyysturvajärjestelmän uudistamista ja valtiovarainministeriö esitti kaikista varhaisen eläköitymisen väylistä luopumista.
Ammattiosastojen mukaan ministeriön esitys tarkoittaisi työkyvyttömyyseläkkeitä koskevien erityissäännösten poistamista, luopumista osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä sekä luopumista ansiosidonnaisen lisäpäivistä. Lisäksi pitäisi suostua työn ohella opiskelun ehtojen heikentämiseen sekä vuorotteluvapaasta luopumiseen.
”Työntekijäjärjestöt eivät voi tällaisia ehdotuksia hyväksyä; ei ole mitään takeita siitä, että eläköitymisen väylien tukkiminen ja koulutusmahdollisuuksien heikennys olisi tehokas työllistämistoimi, jolla saavutettaisiin kuin ihmeen kaupalla kymmeniä tuhansia työpaikkoja”, osastot tyrmäävät.
”Isku vyön alle”
Osastoja ihmetyttää myös EK:n ja VM:n esitysten yhteneväisyys. Ne kysyvät, eivätkö työllisyystoimet perinteisesti kuulu hallinnossamme työ – ja elinkeinoministeriölle, ei valtiovarainministeriölle.
”Tuhannet lomautetut ja toimeentulonsa kanssa kamppailevat kokevat valtiovarainministeriön ehdotuksen todellisena iskuna vyön alle”, PAMin osastot kuvailevat.
”Ikääntyneiden ja pitkän uran tehneiden pakkoroikotus työelämässä ei ole millään mittarilla tehokas keino nuorten työllisyyden edistämiseen. Vuorotteluvapaan sijaisuudet ja omaehtoinen kouluttautuminen avaavat portteja nuorille työelämään.”
Osastojen mukaan SAK on esittänyt lukuisia työllisyyttä parantavia toimia, kuten työttömien palveluiden vahvistamista ja työnhaun tukemista, ankarien karenssien poistamista ja aikuiskoulutuksen ja työn entistä parempaa yhteensovittamista.
Mihin neuvottelun ja sopimisen henki on kadonnut?