Päijät-Hämeen terveys- ja sosiaaliasemien yksityistämishanke on muistutus sote-uudistusta valmistelevalle Marinin hallitukselle. Uudistuksessa tulee säätää sote-maakuntien hallinnolle demokraattiset ja selkeät rajat.
Kokoomuksen edustajat juonivat yksityistämishankkeen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä hyödyntäen epädemokraattista päätöksentekomallia. Yhtymävaltuuston sijasta päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous.
Yhtymävaltuusto pitää kuntalain mukaan nimetä siten, että valtuuston poliittinen kokoonpano vastaa yhteenlaskettua jäsenkuntien kuntavaalitulosta. Yhtymäkokoukseen taas kukin jäsenkunta nimeää, tarvittaessa enemmistöpäätöksellä yhden tai muutamia edustajia. Edustajien odotetaan edustavan kunnan päättämiä eikä poliittisten ryhmien antamia ohjeita.
Satojen miljoonien yksityistämispäätöksessä Lahden kaupungin kokoomuslaiset yhtymäkokousedustajat rikkoivat Lahden kaupunginhallituksen antamaa ohjetta yksityistämisen pysäyttämisestä ja toiminnan vähittäisestä palauttamisesta julkiseksi.
Yksityistäminen oli valmisteltu yhtymän hallituksessa, jossa on kuntien johtojen sopimalla tavalla vain seitsemän jäsentä. Pieni jäsenmäärä mahdollisti pienten poliittisten ryhmien sulkemisen valmistelua koskevasta päätöksenteosta. Yhtymähallituksen puheenjohtajaksi oli valittu Lahden sosialidemokraattien edustajana henkilö, joka kieltäytyi noudattamasta Lahden sosialidemokraattien yksityistämistä vastustavaa kantaa.
Hallituksen sote-maakuntalain luonnos on kirjoitettu kuntien ja kuntayhtymien hallintoa ohjaavan kuntalain malliseksi. Lakiesityksessä ei ole määritetty maakuntahallitukselle minimikokoa, joka varmistaisi myös pienempien poliittisten ryhmien edustuksen.
Maakuntalakiesityksen mukaan maakunnan hallinnossa keskeistä päätösvaltaa on tarkoitus keskittää maakunnan liikelaitokseen ja mahdollisiin konserniyhtiöihin. Näiden vallankäyttöelinten päättäjien valintaan ei ole edustuksellisen demokratian ja julkisuuden turvaavia pykäliä tai momentteja. Esitystä tulee korjata.
Päijät-Hämeen yksityistämishanketta on puolusteltu sanomalla, ettei kyse ole kokonaisulkoistuksesta vaan yhden kokonaisuuteen nähden pienen osan antamisesta yksityisen tuottajan hoidettavaksi.
Sosiaali- ja terveysasematoiminta on kustannuksiltaan vähäisempi kuin esimerkiksi keskussairaala. Kokonainen palvelusektori annetaan yksityiselle monopolille. Sosiaali- ja terveysasemapalveluilla on lisäksi erityinen merkitys palvelukokonaisuudessa. Siellä annetaan lähetteitä erityispalveluihin, hoidetaan hoivapalvelujen asiakkaiden lääkäri- ja sosiaalityön palveluja, tehdään asiakkaiden palvelusuunnitelmia ja pitäisi koordinoida palveluketjukokonaisuuksia.
Kaksi kolmasosaa Suomen asukkaiden käynneistä lääkärivastaanotoille tapahtuu pörriäisten yksityislääkäreille ja työterveyslääkäreille. Terveysasemien suurulkoistukset jättäisivät julkiselle puolelle vain sairaalapoliklinikoiden vastaanotot.
Hallituksen esitys sisältää pykälän, jonka tarkoituksena on estää maakuntia menettämästä ulkoistuksilla kykyään turvata asukkaiden tasavertaiset oikeudet palveluihin. Pykälää on syytä tiukentaa rajoittamaan kokonaisulkoistusten lisäksi myös yksittäisten palvelusektorien antamista pörriäismonopolien hallintaan.
Kirjoittaja on sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori ja Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu.