Lehtikuva/Timo Jaakonaho

Työttömien keskusjärjestö ihmettelee, onko yhteiskunnalla tosiaan varaa ajaa alas sote-järjestöjen toimintaa juuri nyt, kun ihmisten avuntarve on kasvanut poikkeuksellisella tavalla.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta tullaan valtiovarainministeriön esityksen mukaan leikkaamaan ensi vuonna peräti 127 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee jopa 33 prosentin kiristystä kuluvaan vuoteen verrattuna.

Työttömien yhdistystoimintaan 33 prosentin leikkaus tarkoittaisi rahassa 75 000 euroa. Toiminnassa se iskisi järjestön mukaan rajusti etenkin pitkäaikaistyöttömien terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävään toimintaan.

Keskusjärjestössä esitys ihmetyttää, sillä koronaepidemian seurauksena työttömyys ja lomautukset ovat nousseet varsinkin tänä keväänä massiivisella tavalla.

– Rahoituksen leikkaaminen avustustoimintaa harjoittavilta järjestöiltä on käsittämätöntä politiikkaa. Koronakriisi on kiristänyt monen perheen taloutta äärimmilleen ja aiheuttanut turvattomuutta, pelkoa ja syvää ahdistuneisuutta. Sosiaali- ja terveysjärjestöt osaltaan tarjoavat ennaltaehkäisevää tukea kasvokkain ja verkossa. Lisäksi kansalaisten oma aktiivisuus ja auttamisenhalu on kasvanut, joka kanavoituu myös järjestöjen toiminnan avulla, toteaa toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Yhdistykset tukevat vaikeassa elämäntilanteessa olevia

ILMOITUS

Työttömien yhdistykset järjestävät Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN tukemana muun muassa toimintaa ja neuvontaa talous- ja terveysongelmissa oleville ihmisille.

Jäsenyhdistysten hankkeet ovat pienimuotoisia, pääasiassa yhden henkilön palkkauksen varassa toimivia. Vähentämällä avustusta kolmanneksella voi olla, että koko hanketoiminta joudutaan lakkauttamaan, koska palkkarahat eivät riitä kokoaikaiseen työsuhteeseen. Vähennyksen kokonaiskustannus jäsenyhdistystemme toiminnan osalta on reilut 560 000 euroa.

Leikkauksen myötä liipaisimella on keskusjärjestön mukaan myös Terveydeksi-hanketyö. Neljättä vuotta toimivan STEA-rahoitteisen hankkeen ydin on jalkautumisessa toimimaan kasvokkain työttömien omassa toimintaympäristössä.

Jos leikkaus toteutuu, Terveydeksi-hanke tavoittaisi henkilökohtaisella palveluohjauksella arviolta 200–300 työtöntä vähemmän. Näin esimerkiksi tieto työttömien ilmaisista terveystarkastuksista jäisi monen työttömän ulottumattomiin.

Työttömien yhdistysten työkalupakki levällään

Kaavaillut leikkaukset STEAn rahoitukseen tulevat Haapakosken mukaan pahimpaan mahdolliseen aikaan.

– Hallituksen nimeämä palkkatukityöryhmä esittää rajuja kiristyksiä työttömien mahdollisuuksiin työskennellä yhdistyksissä palkkatuella. Kunnilla on valtavat leikkauspaineet rahoittaa yhdistysten toimitiloja ja toimintaa, lisäksi valtion työllisyyspoliittinen rahoitus on vähentynyt. Työttömien yhdistysten lähitulevaisuuden työkalupakka on harvinaisen totaalisesti levällään.

Haapakoskesta näyttääkin siltä, että Suomessa yleishyödyllisen yhdistystoiminnan edellytykset halutaan hiljalleen tukahduttaa.

– Suuntana on, että kaikki on pian pelkkää markkinaehtoista toimintaa ja työttömille jäävät elintilaksi jäljelle vain kadut, toteaa Haapakoski.