Lehtikuva/Mikko Stig

Työajan lyhennys on korvattu lomautuksia avokätisemmin.

Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja Paperiliiton teettämän selvityksen mukaan eurooppalaiset maat ovat vastanneet eri tavoin koronakriisin mukanaan tuomiin työllisyysongelmiin. Useissa maissa on otettu käyttöön lyhennetyn työajan järjestelmiä, joissa valtio korvaa osan ansiomenetyksestä.

Näissä järjestelmissä työntekijän ansiotaso on säilynyt selkeästi korkeampana kuin Suomessa käytössä olevassa lomautusmenettelyssä. Toisaalta lyhennetyn työajan järjestelmissä tukea maksetaan yleensä selvästi lyhyemmän ajan kuin mitä suomalaisessa lomautusjärjestelmässä.

Pisimmät tukitoimet on sovittu Itävallassa, jossa tuet ulottuvat ainakin maaliskuun loppuun 2021.

Muun muassa tällaisiin johtopäätöksiin päädytään kolmen suomalaisen työmarkkinajärjestön selvityksessä. Selvityksen tehnyt työmarkkinakonsultti Jyrki Raina tutki työsuhteiden säilyttämiseen käytettyjä keinoja kuudessa EU-maassa: Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Hollannissa, Itävallassa ja Espanjassa.

Irtisanomissuoja ja osingonjaon kielto

Yksi Rainan tekemä havainto oli myös se, että monessa maassa valtiovalta on asettanut tuen ehdoksi esimerkiksi irtisanomissuojan ja kieltänyt osingonjaon. Myös ammattiliitoilla ja työntekijöillä on ollut vahva rooli, kun tuesta on päätetty.

Selvitys osoittaa Rainan mukaan se, että toisin kuin aiemmissa kriiseissä, eri maissa on nyt ollut selkeästi halua pitää kiinni osaavasta työvoimasta myös poikkeusoloissa. Sinänsä erittäin kalliiksi tulevilla järjestelyillä on myös pidetty yllä ostovoimaa, mikä on osaltaan lieventänyt kriisin talousvaikutuksia.

Lyhennetyn työajan kustannukset ja sosiaaliturvamaksujen korvaaminen ovat vain yksi osa tukia. Selvityksen teettäjät toivovat avointa keskustelua siitä, olisiko meillä jotain opittavaa muiden maiden käytännöistä.