Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan esimerkiksi kunnat ovat tällä hetkellä koronan toisen aallon seurauksena tilanteessa, josta ne eivät selviä ilman valtion lisätukitoimia.
Myöskään viime viikolla julkistettu valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei antanut Pihlajamäen mukaan mitään viitteitä siitä, että kuntien ahdinkoa oltaisiin valmiita uusilla toimenpiteillä helpottamaan.
Kuntatalous on ollut äärimmäisen heikossa hapessa jo ennen koronakriisiä. Sen päälle tulee lisälasku koronasta.
Kuntaliiton elokuussa kuntien talousjohtajilta keräämän kyselyn pohjalta tehty selvitys arvioi, että korona rokottaa kuntataloutta ensi vuonna noin 1,7 miljardilla eurolla. Lisäksi kuntien taloutta rasittavat muut kasvavat kustannukset sekä verokertymien ja valtionosuuksien väheneminen.
Yhteisöveron jako-oikeutta korottamista jatkettava
Pihlajamäki vaatiikin kuntien tueksi budjettiriiheen koontuvalta hallitukselta yhtenä keinona päätöksiä kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottamisen jatkamista myös ensi vuonna.
Hän korostaa, että hallituksen syyskuun puolen välin budjettiriihen päätöksiin poikkeuksellisen suuria odotuksia, sillä ilman lisätoimia keväällä koetut lomautukset ja muut säästötoimenpiteet saavat jatkoa ja jopa lisääntyvät.
Pihlajamäki viittaa Porin kaupunginjohtajan tuoreeseen esitykseen 200 työntekijän vähentämisestä aiempien henkilöstövähennyspäätösten jatkoksi.
– Esitys yt-neuvotteluista tuli henkilöstönedustajille täysin puskista keskiviikkona. Pidämme Porin säästöesitystä täysin mahdottomana hyväksyä. Se miten yt-neuvotteluihin reagoidaan, katsotaan ensi maanantain jälkeen, Pihlajamäki korostaa.
Kaupunginjohtajan esitys on Porin kaupunginhallituksen käsittelyssä ensi maanantaina.
Kolmannella sektorilla pelko kasvaa
Kuntien ohella kolmannen sektorin työpaikoilla ja seurakunnissa pelon ilmapiiri henkilöstöön kohdistuvista säästötoimista on Pihlajamäen mukaan kasvanut. Näin siitäkin huolimatta, että mainituilla sektoreilla tehdään tärkeää työtä koronan aiheuttamien yhteiskunnallisten, terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyssä.
– Jotta tämä hyvä arjen sankareiden työ voisi jatkua, siihen tarvitaan lisäresursseja eikä resurssien leikkauksia.
KT Kuntatyönantajien kesäkuun selvityksen mukaan puolet kunnista ja kuntayhtymistä lomauttaa henkilöstään tämän vuoden aikana.
Pihlajamäen mukaan on myös hyvä pitää mielessä, että kuntien merkitys työllisyyden hoidossa tulee jatkossa kasvamaan kuntakokeiluihin liittyvien työllisyyden hoidon tehtävien seurauksena.
– Kun valtiovarainministeriö ilmoittaa budjettiesityksessään pitäytyvänsä edelleen oppivelvollisuuden pidentämisen suunnitelmissa, on niistä koituvien lisäkustannusten eurot laskettava tarkkaan ja korvattava ne järjestäjätaholle täysimääräisesti, Pihlajamäki painottaa.
Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat esittäneet kavalkadin toimenpiteitä hallituksen 60 000 henkilön työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Kuluvana vuonna niistä pitäisi saada kasaan hallitusohjelman mukaan 30 000.
– Voidaan hyvin kysyä, miten tavoiteltuihin työllisyystavoitteisiin aiotaan päästä, kun samaan aikaan määräaikaisuuksia kunnissa vähennetään ja irtisanomiset näin ollen ovat lisääntymässä.