Ansiosidonnainen työttömyysturva joutui kesällä ensin kokoomuksen kansanedustajan Elina Lepomäen hampaisiin ja sitten heti perään valtiovarainministeriön leikkauslistalle. Elintarviketyöläisten liiton SEL:n työttömyyskassan johtaja Jenni Korkeaoja tyrmää perustelut, joilla ansiosidonnaisuutta nyt yritetään heikentää.
VM:n esitys ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta on Korkeaojan mukaan epätasa-arvoinen.
– Akateemisesti koulutetun hyvässä työmarkkina-asemassa olevan totta kai kannattaa ehdottaa porrastusta, koska silloin hän saa jäsenmaksulleen parasta mahdollista vastiketta. Hän saa työttömyysturvan mahdollisimman korkeana alkuvaiheessa ja työllistyy todennäköisesti nopeasti.
Tilanne on täysin toinen niillä työntekijöillä, joiden työmarkkinatilanne on huono eikä töitä meinaa löytyä.
– Keppiajattelu ylipäätään tökkii minua. Se että kepillä jotenkin kummasti löytyisi töitä tilanteessa, jossa töitä ei ole.
Porrastaminen on hänen mukaansa paitsi epäoikeudenmukaista myös kustannuksia lisäävää, sillä hyvässä työmarkkina-asemassa olevien työttömyyskorvausten määrä nousee.
Työttömyysturvalaki estää
Myös Lepomäen esitys saa Korkeaojalta huutia perusteluiden osalta, vaikka hän itse asiasta on samaa mieltä kokoomuspoliitikon kanssa: ansiosidonnainen turva kuuluu kaikille.
– Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus kuuluu tietysti kaikille palkansaajille. Sitä palkansaajaliikkeen pitää ilman muuta tavoitella, ja se on ollutkin tavoitteena vuosikymmeniä.
Ongelmana vain on ollut se, että monet ihmiset kokevat, ettei työttömyyskassaan kannata kuulua.
– Se taas riippuu työttömyysturvalaista. Lakihan estää monen nykyisenkin kassan jäsenen saamasta sitä ansioturvaa, mikä oikeus olisi.
Esimerkkinä Korkeaoja mainitsee sen, että työssäoloehdon karttuminen vaikeuttaa ansiosidonnaiselle pääsyä pienituloisille ja niille, joilla on tuloja kerättynä sieltä täältä tai on freelancer.
– Vaikka kaikki palkansaajat kuuluisivat työttömyyskassaan, siltikään kaikki ihmiset eivät pääsisi ansiosidonnaisen turvan piiriin.
Tiedonpuutekin ongelma
Työttömyyskassoilla on tutkittua tietoa siitä, että monilla ihmisillä on se mielikuva, etteivät he voi päästä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin.
– Hyvin moni nuori luulee, että se kuuluu vain vakityössä olevalle vakituista palkkaa saavalle perusprototyyppiselle palkansaajalle. Ei tiedetä, että sen voi saada pienemmälläkin työmäärällä ja kerryttää sitä pitkän aikaa.
Tietämättömyyttä on yritetty vähentää Kelan ja työttömyyskassojen yhteisellä viestintäkampanjallakin.
Väärät pohjatiedot
Harva tietää, että työttömyyskassaan kuuluvan työntekijän palkasta otettava työllisyysrahastomaksu palautuu Kelaan. Työttömyyskassoihin kuulumattomat työntekijät eivät siis rahoita työttömyysvakuutusmaksullaan toisten ansiosidonnaisia päivärahoja toisin kuin esimerkiksi Lepomäki väitti.
– Se on tärkeä tosiasia, Korkeaoja sanoo. Virheellinen tieto kummittelee sitkeästi virallisissa papereissa, kuten esimerkiksi Mauri Kotamäen raportissa, jossa aikanaan ehdotettiin yleistä työttömyysturvaa.
Korkeaojaa asia hiertää.
– Miten tällaista olennaista virhettä ei korjata, vaan argumentoidaan ponnekkaasti sitä, miten moraalitonta sitä rahaa on kerätä. Tosiasiassa kassaan kuulumattomat saavat oman osuutensa.
Työttömyysturva ansaitaan
Keskustelu ansiosidonnaisesta onkin Korkeaojan mielestä mennyt väärille raiteille.
– Pitäisi kysyä, miten työttömyysturvaa pystytään parantamaan niin, että ne, jotka ovat heikommassa työmarkkina-asemassa ja ylipäätään sosiaaliturvan piirissä, saataisiin ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin.
Korkeaoja pitää kassajärjestelmän hyvänä puolena juuri sitä, että työttömyyskassan jäsen aidosti ajattelee ansaitsevansa työttömyysturvan.
– Asenne on aivan erilainen silloin kun olet ansiosidonnaisuuden piirissä. Sinulla on omistajuus ja osallisuus mukana työttömyysturvassasi. Sinun kuuluu saada työttömyyskorvaus tietyssä ajassa ja jäsenpalveluna. Sitä ei silloin kerjätä mistään sosiaaliturvan piiristä.