Markus Sommers

Suurimmat puolueet vuoden 2017 kuntavaaleissa

Kokoomus 20,7 prosenttia

SDP 19,4 prosenttia

Keskusta 17,5 prosenttia

Vihreät 12,5 prosenttia

Perussuomalaiset 8,8 prosenttia

Vasemmistoliitto 8,8 prosenttia

RKP 4,9 prosenttia

Koronakriisi pakottaa hakemaan uusia keinoja kuntavaalien ehdokashankintaan ja kampanjointiin. Se myös innostaa vasemmistoliiton aktiiveja ja kannattajia ehdokkaiksi.

Ensi vuoden huhtikuun kuntavaaleja leimaa viime keväänä levinnyt koronaepidemia. Vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen kertoo, että samaan aikaan pitää uudistaa puolueen perustoimintaa ja kokouskäytäntöjä sekä valmistautua kuntavaaleihin.

– Alkuvuodesta vaali-innostus oli korkealla ja kenttä oli aikaisemmin hereillä kuin koskaan ennen kuntavaaleissa.

Vasemmistoliitto oli viime kuntavaaleissa vuonna 2017 yksi vaalivoittajista. Kaikki hallituspuolueet – keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset – menettivät kannatustaan.

Suurimpia voittajia olivat vihreät, vasemmistoliitto ja puolueiden ulkopuoliset ryhmät. Myös SDP menetti hieman kannatustaan edellisiin kuntavaaleihin verrattuna.

Vasemmistoliiton kannatus kasvoi vuoden 2012 kuntavaalien 8,0 prosentista 8,8 prosenttiin. Nousua tapahtui lähes kaikissa vaalipiireissä, mutta erityisesti suurissa kaupungeissa ja pienemmissä yliopistokaupungeissa.

Koikkalainen korostaa ehdokashankinnan merkitystä. Se on osa kampanjointia, ja sillä luodaan pohjaa.

– Kuntavaaleissa on kaksi erää. Ensin haetaan ehdokkaita, ja sitten käydään suhteellisen lyhyt vaalikampanja. Meidän on yritettävä parhaamme ehdokasasettelussa ja kampanjoinnin suunnittelussa.

Andersson ja Pekonen kannustavat sitoutumisellaan

Koronan pysäytettyä puoluetoiminnan alkuvuodesta jo keväällä näkyi merkkejä uudelleen heräämisestä. Verkossa järjestettiin kuntavaaliseminaareja ja webinaareja.

Koikkalainen kuvailee eri puolilta maata tulevan positiivisia ja innostuneita viestejä.

– Kokonaistilanne kuntavaaleihin valmistautumisessa on kohtalaisen hyvä. Nyt aletaan tottua tähän koronaan.

Vasemmistoliiton kannattajat ovat mielipidemittausten mukaan olleet tyytyväisiä puolueensa toimintaan hallituksessa. Puolueessa on tapahtunut merkittävä ilmapiirimuutos.

– Tyytyväisyys puolueeseen kannustaa miettimään kuntavaaliehdokkuutta ja lähtemään ehdokkaaksi, kertoo Koikkalainen.

Vasemmistoliiton äänestäjille puolueen arvomaailma, asiat ja ideologia olivat muiden puolueiden äänestäjiä tärkeämpi peruste äänestää puoluetta. Tämä kävi ilmi vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen tehdyssä kyselyssä.

– Vasemmistoliiton ministerit, Li Andersson ja Aino-Kaisa Pekonen, ovat sitoutumisellaan ja työpanoksellaan olleet monelle toimijallemme esimerkkinä ja kannustaneet aktivoitumaan, kertoo Koikkalainen.

Korona synnytti välittämisen tarvetta

Koikkalainen vertaa ensi vuoden kuntavaaleihin valmistautumista myös vuoden 1996 vaalien ilmapiiriin, jolloin hän oli itsekin ehdokkaana. Tuolloin elettiin syvän laman jälkeistä aikaa.

– Silloin vuosikymmenen alun lama iski kuntatalouteen. Vasemmistoliiton aktiivit ja kannattajat ovat hyvin tietoisia yhteiskunnan tilasta. Näyttää, että koronan merkitys on kasvanut omassa arjessa, ja se kannustaa lähtemään ehdokkaaksi.

Vasemmistoliiton ministerit Li Andersson ja Aino-Kaisa Pekonen ovat sitoutumisellaan ja työpanoksellaan kannustaneet aktivoitumaan kuntavaaleissa.

Kevättalven tapahtumat ovat lisänneet kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin ja vastuuntuntoa. On nähty, mitä vasemmistolaisella politiikalla voidaan saada aikaan hallituksessa.

– Se on ollut positiivinen esimerkki. Vasemmistoliittolaiselle politiikalle, heikko-osaisista ja koulutusjärjestelmästä huolehtimiselle on todellakin tilausta. Ihmiset arvostavat koronakevään jälkeen hyviä palveluja jopa enemmän kuin aikaisemmin, sanoo Koikkalainen.

Puheenjohtajan persoonalla merkitystä äänestäjille

Puheenjohtajan persoonallakin on merkitystä etenkin niille, jotka ovat äänestäneet puoluetta. Viime kuntavaaleissa puheenjohtaja Li Andersson innosti monia valitsemaan vasemmistoliiton.

– Edellytyksenä on, että jokaisesta kunnasta löytyy sopiva ehdokas. Muuten puheenjohtajan arvostus ja puolueen hallitustyö eivät näy äänestystuloksessa, painottaa Koikkalainen.

Lehti: Koronakriisi pakottaa hakemaan uusia keinoja kuntavaalien ehdokashankintaan ja kampanjointiin.

Vasemmistoliitossa on painotettu ehdokasasettelun merkitystä vaalitulokselle.

– Mitä enemmän on ehdokkaita, sitä enemmän tulee myös ääniä. Äänestäjillä on tarjottava monipuolisesti vaihtoehtoja.

Tavoitteena on, että on mahdollisimman vähän kuntia, joissa ei ole yhtään ehdokasta. Esimerkiksi viime kuntavaaleissa kannatus kasvoi paikallisesti myös pienemmissä kunnissa, joissa edellisissä vuoden 2012 vaaleissa ei ollut ehdokkaita.

Suurimmat puolueet vuoden 2017 kuntavaaleissa

Kokoomus 20,7 prosenttia

SDP 19,4 prosenttia

Keskusta 17,5 prosenttia

Vihreät 12,5 prosenttia

Perussuomalaiset 8,8 prosenttia

Vasemmistoliitto 8,8 prosenttia

RKP 4,9 prosenttia