Naisjärjestöt kampanjoivat vihapuhetta ja häirintää vastaan. Erityisesti sukupuolittunut ja rodullistettuihin naisiin kohdistuva vihapuhe voi vaikuttaa naisten ja vähemmistöjen halukkuuteen asettua ehdolle vaaleissa.
Kuntavaalit ovat ensi vuoden huhtikuussa ja ehdokkaiden hankinta on puolueissa jo käynnissä. NYTKIS ry:n vihapuheen ja häirinnän vastainen kampanja #vaalitilmanvihaa kannustaa naisia asettumaan ehdolle kuntavaaleissa.
Naisten osuus kunnanvaltuustoihin valituista jäi vuonna 2017 huomattavasti pienemmäksi kuin vuoden 2019 EU- ja eduskuntavaaleissa.
Kampanjan avulla pyritään myös estämään vaalitoreilla tapahtuvaa häirintää.
Vihapuhe usein sukupuolittunutta
NYTKIS ry:n hallituksen puheenjohtaja Veronika Honkasalon mukaan vihapuheen ja maalittamisen yleistyessä demokratia ja yhteiskunnallinen keskustelu kaventuvat.
– Vihapuhe on usein sukupuolittunutta ja siksi on tärkeää, että naisjärjestöt yhteistyössä auttavat ja tukevat vihapuheen kohteeksi joutuneita ja kamppailevat sitä vastaan, toteaa Honkasalo järjestön tiedotteessa.
Kunnanvaltuustoihin valituista vain 39 prosenttia oli naisia. Kyselytutkimusten mukaan naiset kokevat vihapuhetta huomattavasti miehiä enemmän kunnallisessa päätöksenteossa.
Usein vihapuhe liittyy naisten sukupuoleen. Poliittisiin toimijoihin kohdistuvan vihapuheen on todettu lisääntyvän erityisesti vaalien alla.
Tukea vihapuheen kokeneille
Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta vihapuheesta ja sen vaikutuksista sekä tarjota tukea vihapuheen kohtaamiseen ja vihapuheen vastaiseen työhön. Kampanjan avulla pyritään myös estämään vaalitoreilla tapahtuvaa häirintää.
– Rakentava yhteiskunnallinen keskustelu on avointa ja toisia kunnioittavaa. Vihapuhe ja maalittaminen johtavat siihen, ettei tietyistä aiheista enää uskalleta puhua, sanoo Honkasalo.
Kampanjasivustolla todetaan, että erityisesti monikulttuurisuuteen sekä naisiin ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuva vihapuhe on lisääntynyt Suomessa viime vuosina.
Vihapuhetta eivät käytä vain yksittäiset ihmiset, vaan sitä tuotetaan myös systemaattisesti tiettyjen ryhmien tai henkilöiden vaientamiseksi.
Tasa-arvobarometrin 2017 mukaan naisten riski joutua sekä seksuaalisen häirinnän että vihapuheen uhriksi on viisinkertainen suhteessa miehiin.