Opetusministeri Li Andersson (vas.) huomauttaa, ettei ”saa käydä niin, että ihmiset vain odottavat, että hallitus taas toteuttaa koko yhteiskuntaa koskevan sulun”. Andersson sanoo Helsingin Sanomien haastattelun (13.8.) mukaan havainneensa tällaista ajattelutapaa.
Viime päivien keskustelu maskeista ja karenteeneista osoittaa tällaista ajattelua olevan. Ilmoittaessaan kovista toimista maanantai-iltana ministeriönsä tiedotustilaisuudessa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) perusteli riskimaista tulleiden pakkotestauksia ja -karanteeneja, sillä ettei vapaaehtoisuus ei näytä toimivan.
Andersson vetoaakin ihmisten ymmärtävän, kuinka riippuvaisia olemme ihmisten omasta vastuunkannosta. Hän painottaa, että toisessa aallossa yhteiskunnan sulkemisen hinta olisi inhimillisesti ja taloudellisesti vielä suurempi kuin viime keväänä.
Kansalaisten kannalta tilanne on hämmentävä, jos hallituksen ministerit alkavat koronaepidemiaa koskevista toimenpiteistä taittaa peistä julkisuuden kautta.
Kevään jälkeen on luotu valmiuksia, jotta koronaepidemia estettäisiin normaalilainsäädännön keinoin. Kevään tapaan hallitus ei halua ottaa käyttöön valmiuslakeja. Esimerkiksi kouluissa on nyt mahdollista vuorotella etä- ja lähiopetuksella.
Poliittisen ja viranomaispäätösten erot vaativat selkiyttämistä
Nyt tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää keväisen ja nykyisen päätöksentekotilanteen välistä eroa. Pääministeri Sanna Marin (sd.) joutui toistamaan moneen kertaan A-studion haastattelussa, ettei hallitus voi tehdä operatiivisia päätöksiä.
Hallitus tai yksittäinen ministeri ei päätä matkustajan lähettämisestä koronatestiin tai pakkokaranteeniin. Tästä päättää tartuntatautilain mukaan viranomainen, tartuntatautilääkäri.
Tällä viranomaisella on lain mukaan mahdollisuus määrätä testeihin tai karanteeniin, jos vapaaehtoisuus ei toimi. Pakkoa on normaalisti käytetty erittäin harvoin, mutta koronapandemia on muuttanut tilannetta.
Myös Kiuru korosti tartuntatautilain mukaisten viranomaisten olevan päättäjiä ja toimijoita, mutta tämä viesti meni monelta ohi, myös keskustalaiselta elinkeinoministeri Mika Lintilältä. Hän kuittasi Kiurun näkemysten olevan henkilökohtaisia ministeriön kantoja.
Ministerin tiedottaessa tuntuukin olevan vaikeaa erottaa henkilö ja toisaalta sisältö. Kiurulle näin kävi. Myös Marin totesi A-studion haastattelussa, että olisi ollut paikallaan täsmentää, ettei kyse ole poliittisesta päätöksestä.
Myös keväällä jouduttiin tiedottamissolmuun, kun suositukset tulkittiin määräyksiksi.
Yksituumaisuus ohentumassa
Keväällä pahimman koronakriisin aikaan hallitus oli ja esiintyi hyvin yksituumaisesti. Samassa veneessä oli myös valtaosin oppositio. Nyt keskusteluilmapiiri on aivan toinen, vaikka samaan aikaan varaudutaan koronaepidemian mahdolliseen toiseen aaltoon.
Kansalaisten kannalta tilanne on hämmentävä, jos hallituksen ministerit alkavat taittaa peistä koronaepidemian estämiseen liittyvistä toimista julkisuuden kautta. Tällä viikolla myös maltillisesti yleensä esiintyvä oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp.) ihmetteli Kiurun linjauksia.
Hämmennystä syventää varmasti sekin, että päätöksenteon juridisen tilanteen muutos kevääseen nähden ei välttämättä aukea kansalaisille. Aivan kuten A-studion toimittaja antoi ymmärtää, että on totuttu odottamaan hallitukselta kantaa.