Lehtikuva/Emmi Korhonen

Ensi vuoden 1,7 miljardin lisäys nostaa Suomen puolustusmenot yli kahden prosentin bkt-osuuden, jota suurin osa Nato-maistakaan ei saavuta.

Puolustusministeriön ehdotus ensi vuoden puolustusmenoiksi on 1,7 miljardia euroa hallinnonalan kuluvan vuoden talousarvioita korkeampi. Ministeriön mukaan 54 prosentin lisäys kuluvaan vuoteen verrattuna johtuu lähinnä Ilmavoimien uusien hävittäjien hankintaan esitetystä rahoituksesta.

Ilman hävittäjähanketta puolustusbudjetin kasvu jää ehdotuksen mukaan alle prosenttiin nykyisestä, koostuen muun muassa sopimuspalkkojen korotuksista ja uusien tehtävien perustamisesta Puolustusvoimiin.

Hornet-hävittäjien korvaamisen kokonaisrahoitukseksi esitetään 10 miljardia euroa, joka jakautuu 12 vuodelle.

Ensi vuoden talousarvioon esitetty rahoitus jakautuu kaikkiaan 9,4 miljardin euron suuruiseen tilausvaltuuteen (”Monitoimihävittäjien hankinta”), josta vuoden 2021 osuus on 900 miljoonaa euroa. Lisäksi ensi vuodelle tulee 579 miljoonan suuruinen rahoitus tilausvaltuuden ulkopuolelta. Siitä huomattava osa käytetään puolustusministeriön mukaan hävittäjien uusimisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen kotimaassa.

Puolustusbudjettiin esitetty reilu korotus nostaa Suomen puolustusmenojen määrän (4,87 miljardia) ensi vuonna yli kahteen prosenttiin suhteessa ennustettuun bruttokansatuotteeseen. Tänä vuonna sama suhdeluku on talouskehityksestä riippuen noin 1,4 prosenttia.

Kahden prosentin bkt-osuus on tullut tutuksi sotilasliitto Naton jäsenilleen asettamana tavoitteena, jonka vain pieni osa liittolaismaista on toistaiseksi saavuttanut.