Lehtikuva/Emmi Korhonen

Muualla Euroopassa kertakorvauksena maksettu jopa 2 000 euroa.

Tehyn mukaan budjettiriihessä on viimeiset hetket varautua koronan toiseen aaltoon. Hoitajat eivät välttämättä enää veny siihen.

”Valtiovalta on hiljaa ja koronalisä loistaa Suomessa poissaolollaan”, Tehy tiedotti torstaina.

– Suomi on häpeäpilkku Euroopassa. Hoitohenkilöstön palkkataso Suomessa on muutenkin kansainvälisessä vertailussa huono ja nyt koronalisä loistaa poissaolollaan, moittii Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Liiton mukaan muualla Euroopassa koronataisteluun osallistuneita hoitajia on palkittu. Kertakorvauksia on maksettu Saksassa 1 500 euroa, Itävallassa 500 euroa ja Alankomaissa 1 000 euroa. Ruotsissa on alueellisesti maksettu jopa liki 2 000 euron korvauksia ja tuntuvia lisäkorvauksia ylityöstä. Ranskassa hoitohenkilöstön palkat nousivat koronan seurauksena 183 euroa kuukaudessa.

Meillä hallitus on Tehyn ja SuPerin kevään vetoomuksen jälkeen vaiennut asian kuoliaaksi, syyttää liitto.

ILMOITUS

Se ei hyväksy selitystä, että tämä on kuntien vastuulla ja työmarkkina-asia.

– On se sitäkin, mutta ennen kaikkea tämä on raha-asia ja valtiovallan vastuulla. Budjettiriihessä on löydettävä ja korvamerkittävä rahaa koronalisään kuten hoitajajärjestöt kevään vetoomuksessa esittivät, Rytkönen vaatii.

Ei voimia kevään kaltaiseen rutistukseen

Hoitajien jaksaminen mahdollisessa toisessa aallossa pelottaa Rytköstä.

– Kevät selvittiin, kun hoitohenkilöstö venyi valmiuslain alaisena heikennetyin työehdoin ilman eri korvausta.

Tehy on kannellut oikeusasiamiehelle siitä, että koronan aiheuttaman kuormituksen päälle työnantajat käyttivät valmiuslakia väärin ilman todellista koronasta johtuvaa perustetta.

– Olen saanut jatkuvasti pitkin kevättä ja kesää jäseniltä viestejä, että tämän vielä jaksoin, mutta nyt lähden alalta, kun saman elannon voi saada helpommallakin.

Tuore konkreettinen esimerkki henkilöstöpulasta on HUS:in alueen ruuhkautunut koronatestaus. Syynä oli pula henkilöstöstä näytteenotossa, mikä jumitti testauksen, vaikka näytteiden analysoinnin kapasiteetti olisi riittänyt.

”Kokeillaan rahalla”

Rytkösen ratkaisuehdotus akuuttiin ja krooniseen henkilöstöpulaan on tämä: kokeillaan rahalla.

– Maksettaisiin ihan aikuisten oikeasti tuntuvasti lisää rahaa, kun väkeä kerran tarvitaan kipeästi töihin. Näin ilmiselvää ratkaisua ei nimittäin ole kokeiltu. Raha, eurot, ja se paljon puhuttu koronalisä olisi nopea ja selkeä arvostuksen osoitus hoitajille.

Rytkönen kuitenkin pelkää, että hoitohenkilöstön väsymys, kuormitus ja turhautuminen ovat niin pitkällä, että rahakaan ei auta vaan on jo päätetty nostaa kytkintä.