Senaattori Kamala Harrisin valinta Joe Bidenin varapresidenttiehdokkaaksi Yhdysvaltain vaaleihin ei ollut yllätys, arvioivat suomalaisasiantuntijat. Harris oli ollut jo pitkään varapresidenttipelin ennakkosuosikki, jonka puolesta puhui monta asiaa.
Turun yliopiston John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen katsoo, että 55-vuotias Harris tuo 77-vuotiaan Bidenin kampanjaan jämäkkyyttä.
– Hän tuo sellaista dynaamisuutta ja uskottavuutta siihen kombinaatioon, koska tiedetään että Biden on vähän haparoiva sanoissaan ja takeltelee. Ei ole enää sitä samaa dynaamisuutta kuin nuorempana. Kamala Harris taas on nähty televisiossa kongressin kuulemisissa ja muissa, missä hän on ollut hyvin jämäkkä ja varma, Heiskanen analysoi.
On hyvin mahdollista, että Harris on myös Yhdysvaltojen tuleva presidentti.
Heiskasen mukaan Harrisin vahvuutena on myös vankka kokemus kampanjoinnista, mitä esimerkiksi toisella ennakkosuosikilla, entisellä YK-suurlähettiläs Susan Ricella ei ollut. Harris on ollut ehdokkaana Kaliforniassa useisiin tehtäviin ja valittu senaattoriksi.
Maltillinen keskitien demokraatti
Harris on myös poliittisesti riittävän lähellä demokraattien maltilliseen siipeen kuuluvaa Bidenia.
– Voidaan ehkä luonnehtia, että jos viivoittimella katsoo, niin pienen millin verran vasemmalle Bidenista. Kuitenkin sillä tavalla että uusliberalistiset raha- ja markkinavoimat pystyvät elämään hänen kanssaan. Ei missään tapauksessa edusta sitä Bernie Sandersin vasenta siipeä, Heiskanen sanoo.
– Oli selvä, että ei siihen mitään progressiivista, Elizabeth Warrenin tyyppistä ehdokasta tulla ottamaan.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola näkee Harrisin valinnan loogisena ja riskittömänä ratkaisuna, jolla hän asemoituu poliittiseen keskustaan.
– Hänessä on paljon ominaisuuksia, jotka voi nähdä järkevänä Bidenin kannalta. Esimerkiksi ikä. Poliittisesti nuorehkon naisen valinta ei ollut mitenkään odottamaton, Aaltola sanoo.
– Harris on rivakka ja asioita aikaansaava, eikä jää sanattomaksi erilaisissa tilanteissa. Vaalikampanjan aikana hän pystyi haastamaan Joe Bidenia aika hyvin. Mutta linjathan heillä ovat hyvin lähellä toisiaan. Biden valitsi hengenheimolaisen, ja siinä on hyviä ja huonoja puolia.
Ajan hengen mukainen ratkaisu
Biden lupasi jo keväällä valita varapresidenttiehdokkaakseen naisen. Toukokuussa alkaneiden rasismin vastaisten mielenosoitusten myötä häneen kohdistui myös kovaa ruohonjuuritason painetta valita nimenomaan musta nainen.
Heiskanen näkee, että Harrisin tausta yleisenä syyttäjänä ja Kalifornian oikeusministerinä teki hänestä ajan henkeen sopivan ehdokkaan.
– Hänellä on paljon kokemusta poliisiväkivaltaan ja epäoikeudenmukaisuuksiin liittyen, tosin hänen menneisyyttään yleisenä syyttäjänä on myös kritisoitu. Mutta hän sopii tähän hetkeen.
Aaltolan mukaan etnistä vähemmistöä edustavan naisen valinta oli tuskin Bidenilta pakonomainen ratkaisu, vaan kertoo Yhdysvalloissa vallitsevasta hengestä.
– Ajan henki on se, että on tullut vähemmistöjen ja naisten aika. Kun saadaan vähän nuorempi vähemmistöjä edustava nainen mukaan tiimiin, se saattaa vähän nostaa äänestysaktiivisuutta. Muutenhan naiset ja vähemmistöt ovat jo Joe Bidenin takana, mutta tässä halutaan aktivoida näitä ihmisiä äänestämään.
Kontrasti Penceen
Sekä Heiskanen että Aaltola näkevät Harrisin tuovan myös selvän kontrastin Donald Trumpin varapresidenttiin Mike Penceen, joka on evankelikaalinen kristitty ja valkoinen mies.
– Luulen että demokraattien kampanja haluaa saada näyttämään tämän Biden–Harris-tiimin nimenomaan hyvin erilaiselta ja positiiviselta vaihtoehdolta Trumpin tiimiin, Aaltola arvioi.
Harrisin kotiosavaltio Kalifornia on muutenkin demokraattien vahvaa tukialuetta, joten maantieteellistä etua vaalipäivään Harrisin valinta ei tuo. Tosin varapresidenttiehdokkaan merkitys vaalimenestykseen on muutenkin ollut perinteisesti varsin vähäinen.
– Ei sovi liioitella sen merkitystä. Kyse on kahdesta pääehdokkaasta, ja tällä kertaa erityisesti kansanäänestyksestä Donald Trumpista, Aaltola sanoo.
Trump on kuitenkin jo aloittanut hyökkäykset Harrisia kohtaan ja pyrkinyt leimaamaan tämän radikaaliksi vasemmistolaiseksi, vaikka Harris on todellisuudessa demokraateissa keskitien kulkija.
Ulkopoliittinen linja sama kuin Bidenin
On myös hyvin mahdollista, että Harris on Yhdysvaltojen tuleva presidentti. Varapresidentin paikalta on perinteisesti pyritty ponnistamaan valtakunnan ykkösvirkaan, ja Bidenin korkean iän vuoksi Harris saattaisi nousta presidentiksi jo 2024 vaaleissa, tai jopa aikaisemmin.
Harrisin ulkopoliittisella linjalla voi siis olla tulevaisuudessa merkitystä myös suomalaisille.
– Hän on korostanut aikaisemmin tällaista arvopohjaisempaa ulkopolitiikkaa niin kuin Joe Bidenkin, että Yhdysvaltojen täytyy saada takaisin moraalinen auktoriteetti maailmassa, kertoo Aaltola.
On vielä arvoitus, minkälainen rooli Harrisille olisi varapresidenttinä tarjolla, jos Biden voittaa vaalit. Varapresidentin rooli ja vastuut ovat vaihdelleet vuosien varrella paljonkin presidentistä riippuen.