Lehtikuva/Jussi Nukari

Koronan toisen aallon estäminen on valtiovarainministerin mukaan valtava talouspoliittinen kysymys.

Suomella ei ole syksyllä varaa samanlaisiin menetyksiin koronasulun takia kuin keväällä. Siksi koronan toisen aallon estämisen onnistuminen on valtava talouspoliittinen kysymys, valtiovarainministeri Matti Vanhanen sanoi esitellessään ministeriön budjettiesitystä keskiviikkona iltapäivällä.

Suurin varjo liittyy Vanhasen mukaan vientiin. Sitä Suomi ei yksin voi ratkaista, asian ratkaisevat markkinat ja EU:n elvytyspaketti.

Suomen omiakin toimia viennin vauhdittamiseksi VM:n budjettiesityksessä on kuitenkin useita.

Ensi vuoden alusta teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimitasolle. Muutos vähentää verotuottoja ensi vuonna noin 245 miljoonaa euroa.

Väylämaksujen puolitusta jatketaan.

Elvytys infrarakentamisen kautta voimistuu vuonna 2021, kun kuluvan vuoden neljännessä lisätalousarviossa päätettyjä tie-, rata- ja vesiväylähankkeita edistetään suunnitellusti.

ILMOITUS

Lisäksi investointeja vauhditetaan purkamalla lupakäsittelyn ruuhkaa Vaasan hallinto-oikeudessa vesi- ja ympäristöasioissa. Yrityksiä kannustetaan aineettomiin investointeihin määräaikaisella tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvällä tutkimusyhteistyön lisäverovähennyksellä vuosina 2021−2024.

Työllisyystoimista päätettävä ripeästi

Vanhasen mukaan nyt ei ole finanssipoliittisen kiristämisen aika. Budjettiesitys on elvyttävä, se vastaa kasvun ja työllisyyden tarpeisiin.

Vanhanen painotti tiedotustilaisuudessaan luottamusta, joka edellyttää päätöksiä.

– On päätettävä ripeästi työllisyystoimista ja sote-uudistuksesta, hän sanoi.

Vanhanen kertoi, että hallituksen budjettiriihessä 14.–15.9. päätetään ensi vuoden talousarvion lisäksi työllisyystoimista sekä käsitellään julkisen talouden kestävyystiekarttaa. Lisäksi riihen esityslistalla on kokonaisuus, joka sisältää EU:n elpymistoimet, tulevaisuusinvestoinnit sekä koronaepidemiaan liittyvät jälkihoito- ja jälleenrakennustoimet.

Velkaa lisää, korkomenot alenevat

Ministeriön budjettiehdotus on seitsemän miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 132 miljardiin euroon, mutta valtion korkomenot alenevat hieman.

– Jaan monen suomalaisen huolen valtion nopeasta velkaantumisesta. Projektini on saada velkaantuminen hallintaan. Tämä edellyttää, että hallitus huolehtii viruksen leviämisen estämisestä ja palaa kehyssääntöön, Vanhanen sanoi.

Hän varoitti tuudittautumasta nykyiseen matalaan korkotasoon. On varauduttava siihen, että rahalla on hintansa ja silloin avainasemassa on luottamus.

Ansiotulojen verotukseen ministeriö esittää indeksitarkistusta, jotta verotus ei kiristyisi yleisen hinta- tai ansiotason nousun myötä.

Sekä tupakka- että alkoholiveroa korotetaan aikaisemmin päätetyn mukaisesti 50 miljoonaa euroa.

”Työttömien työllistymistä tuettava”

SAK:n mukaan työllisyystoimista linjaaminen tulee olemaan budjettiriihen isoja kysymyksiä. Työttömien toimeentuloon kohdistuvien leikkausten sijaan pitää etsiä keinoja tukea työttömien työllistymistä.

– Meillä ei ole varaa jättää työttömiä oman onnensa nojaan. Työttömyyden noustessa myös työttömien palveluihin täytyy panostaa. Riittävät resurssit mahdollistavat sen, että heitä voidaan auttaa yksilöllisesti työnhaussa ja tarvittaessa osaamisen päivittämisessä, sanoo SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

SAK:n näkökulmasta elvytyksessä pääpaino pitää olla julkisissa investoinneissa. Esimerkiksi panostukset infraan, ilmastotoimiin ja koulutukseen tukevat taloutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. EU:n elpymispaketti tukee sekä kotimaisen kysynnän että viennin elpymistä.

Uusien laajojen yritystukipakettien laatiminen ei sen sijaan ole nyt ajankohtaista.

– Yritysten rahoituksen saatavuudesta on huolehdittava vastaisuudessakin, mutta vastikkeettoman tukirahan jakaminen yrityksille ei ole kustannustehokasta. Julkiset investoinnit ovat parempi tapa vahvistaa työllisyyttä, huomauttaa Kaukoranta.