Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola pitää erittäin tärkeänä, että kunnat tekevät tarkastuskäyntejä samalla tavalla kaikkiin vanhustenhoidon yksiköihin: omiin sekä yksityisiin.
Ylen MOT-toimituksen tuoreen selvityksen mukaan yli puolet kunnista ei vuoden 2015 jälkeen ollut tehnyt virallisia tarkastuskäyntejä omiin hoivayksiköihinsä. Selvityksen perusteella vain muutamat kaupungit saavat vihreää valoa tarkastuksista. Kyselyyn vastanneista kunnista Espoo valvoo yksityisiä ja omia yksiköitään samalla tavalla.
Kuntien puututtava epäkohtiin
SuPer on muistuttanut aika ajoin kuntia niiden valvontavelvollisuudesta omien ja ostopalveluiden osalta. Viranhaltijat eivät ole tiedostaneet omaa velvollisuuttaan tai he ovat ulkoistaneet vastuunsa ja luottaneet siihen, että esimerkiksi yritysten omavalvontasuunnitelmat ja aluehallintovirastot hoitavat valvontatehtävän. Kuntien on useiden lakien velvoittamina puututtava palvelutuotannossa ilmeneviin epäkohtiin.
SuPer muistuttaa, että työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ja työnantajan on puututtava niihin. Työntekijöillä on kuitenkin oltava aito mahdollisuus ilmoittaa epäkohdista ilman pelkoa ikävistä seuraamuksista, järjestö lisää.
– Valitettavan usein epäkohtien esiin tuomisesta on seurannut työntekijälle ongelmia, Paavola kertoo.
Vanhuspalvelulakiin on tulossa sitova hoitajamitoitus. Sitova hoitajamitoitus toteutetaan asteittain niin, että lain voimaantullessa 1.10.2020 henkilöstömitoituksen tulee olla vähintään 0,5 työntekijää. 1.1.2021 henkilöstömitoituksen tulee olla vähintään 0,55 työntekijää ja 1.1.2022 vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Siirtymäajan päättyessä 1.4.2023 edellytetään vähintään 0,7 mitoitusta.
– Lain noudattamista on valvottava ja huolehdittava siitä, että mitoitukset toteutuvat, järjestö vaatii.
Suurin ongelma vanhustenhoidossa on SuPerin mukaan usein riittämätön hoitajamitoitus, josta seuraa monia muita ongelmia.