Lisäksi alimpia työttömyyspäivärahoja on korotettava ja karensseja kohtuullistettava, toteaa maanantaina koolla ollut SAK:n hallitus.
– Nämä olisivat muutoksia, jotka ovat nopeasti ja helposti toteutettavissa. Ne parantavat nuorten pätkä- ja silpputyöläisten asemaa ja helpottavat pienituloisten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien toimeentulo-ongelmia, toteaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Ansiosidonnainen kaikille
SAK:n hallitus tukee tavoitetta, että kaikki palkansaajat ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä. Työttömyysturvan uudistaminen on tehtävä kokonaisuutena ja erilaisia uudistamisen vaihtoehtoja on selvitettävä tarkemmin. SAK:n näkemyksen mukaan työttömyyskassajärjestelmä on vahva pohja kehittämiselle.
Kesällä virinnyt keskustelu ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta on SAK:n hallituksen mielestä ollut sisällöltään yksipuolista.
Keskustelussa yleistä työttömyysvakuutusta myytiin SAK:n mukaan oikeudenmukaisena, ilman että sen sisältöä määriteltiin tarkemmin. Keskustelussa ei myöskään pohdittu syvällisemmin, miksi jotkut työntekijät eivät ole vakuuttaneet itseään nykyisessä kassajärjestelmässä.
– Pelkästään se, että työttömyysturva on yleinen, ei tee siitä oikeudenmukaista. Näin on erityisesti niiden palkansaajien kohdalla, joiden kohtalona ovat nollatuntisopimukset, osa-aikaisuus ja määräaikaiset työsopimukset tai matalat ansiot, Eloranta muistuttaa.
Päiväraha tulojen mukaan
SAK vaatii myös, että työssäoloehto ja soviteltu päiväraha määräytyvät jatkossa tulojen mukaan ja työaikatarkastelusta luovutaan. Tämä paitsi yksinkertaistaa työttömyysturvaa, myös kannustaa lyhytaikaisten töiden tekemiseen.
Näiden parannusten lisäksi
Ihmisten hyväksikäyttöön työelämässä on vaikutettava lainsäädännöllä
SAK:n hallitus vaatii, että ihmisten hyväksikäyttö on saatava loppumaan Suomen työelämässä. Tähän tarvitaan monipuolisia keinoja. Pelkällä työttömyysturvalla ei korjata työelämän epäoikeudenmukaisuuksia.
Oikeus lisätunteihin vahvemmaksi
Nollatuntisopimuslaisten ja osa-aikatyötä tekevien asemaa on parannettava. On kiirehdittävä lakimuutoksia, joilla vahvistetaan vaihtelevan työajan työsopimuksia vastaamaan todellista työntekoa ja osa-aikatyöntekijöiden oikeutta lisätunteihin. Työsuhteiden naamiointi toimeksiantosuhteiksi on myös lopetettava. Työsuhde- ja muutosturvaa on vahvistettava selkeyttämällä irtisanomisten pelisääntöjä ja laajentamalla muutosturvaa palvelemaan myös pätkätyöläisiä.
Myös työkalut on saatava kuntoon. Tarvitaan työsuojeluviranomaiselle oikeutta määrätä tuntuva hallinnollinen sanktiomaksu työntekijää hyväksikäyttävälle työnantajalle, alipalkkauksen kriminalisointi ja ammattiliittojen toimintamahdollisuuksien parantaminen hyväksikäyttötilanteissa.
Eloranta huomauttaa, että työntekijöiden riistämiseen ja ala-arvoiseen kohteluun perustuvat liiketoimintamallit ovat lainsäädännöllisin muutoksin ja vahvemmilla viranomaisyhteistyöllä ja -resursseilla pystyttävä lopettamaan.
– Oikeudenmukaisuutta on se, että palkalla tulee toimeen. Työntekijät haluavat elättää itsensä ja perheensä palkalla, eivät sosiaaliturvalla ja työttömyyspäivärahoilla. Siksi työelämän pelisääntöjä pitää kehittää työntekijän asemaa parantaen ja turvaten sekä varmistaen elämiseen riittävät ansiot.