Oleskeluluvan menettäminen
Merkittävimmät lakimuutokset sen taustalla, että oleskeluluvan menettäneiden määrä on lisääntynyt, ovat humanitaarisen suojelun poisto ja maasta poistumisen estymisen vuoksi myönnettävän B-oleskeluluvan ehtojen tiukentaminen.
Juha Sipilän hallituksen kaudella (2015–2019) ulkomaalaislakiin tehdyt muutokset ovat saaneet aikaan epäselvyyttä siitä, mihin etuuksiin oleskelulupansa menettäneillä on oikeus. Perustuslain asettama vaatimus yhdenvertaisesta kohtelusta on vaarantunut, sillä kaikissa tapauksissa ei ole selvää, kuuluuko tämän ryhmän saada sosiaali- ja terveyspalvelut kunnasta vai vastaanottokeskuksesta.
Helsinkiläinen sosiaalityöntekijä Iiris Annala on kokenut ja nähnyt edellisen hallituksen maahanmuuttopoliittiset linjaukset työssään konkreettisesti. Hänen mukaansa toimijoilla on eri käsityksiä siitä, mikä lainsäädäntö on ensisijaisesti sovellettavaa, kun vastaanottokeskuksen sosiaalityön asiakkaiksi tulee myös pitkään maassa olleita kuntalaisia.
Kun oleskelulupaa ei jatketakaan
– Ajatellaan, että ihminen on esimerkiksi saanut kesällä 2015 humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan. Hänet on otettu kunnassa vastaan sillä ajatuksella, että lupa jatkuu. Hänet ohjataan TE-toimiston kotoutumiskoulutuksiin. Henkilö on motivoitunut kotoutumaan ja oppii hyvin suomea, Annala kertoo.
Sitten kesällä 2016 ihminen saakin kuulla, ettei lupaa jatketa.
– Kukaan ei ole tästä osannut varoittaa, koska humanitaarisen luvan poiston lakimuutoksen läpimeno varmistui vasta hieman ennen uudistuksen voimaantuloa keväällä 2016.
Henkilö valittaa kielteisestä jatkolupapäätöksestä hallinto-oikeuteen. Oikeus asumisperusteisiin sosiaalietuuksiin säilyy siihen asti, kunnes valitus on käsitelty.
– Valitus on pitkään vireillä ja pitää päätöksen kielteisenä. Kela-etuuksien maksun lakattua henkilö joutuu hankkiutumaan kaikesta irtaimistostaan eroon, koska ei ole voinut jäädä asumaan vuokra-asuntoonsa. Opinnot keskeytyvät, kun asuminen ei ole voinut jatkua.
Perus- ja ihmisoikeusloukkauksia
Annalan kuvaama tapaus ei ole ainoa laatuaan. Tampereen yliopistossa toimivan julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiaisen mukaan Sipilän hallituksen ulkomaalaispolitiikassa lähestyttiin useita kertoja Suomea sitovan kansainvälisen ihmissoikeusstandardin vähimmäistasoa.
– Syntyi aivan uudenlaisia perus- ja ihmisoikeusloukkauksia. Suomi esimerkiksi jatkoi lisääntymiskyvyttömyyden vaatimista transihmisen sukupuolen väestörekisteriin korjaamisen ehtona. Tämä senkin jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli yksiselitteisesti tämän kieltänyt, Rautiainen sanoo.
Tyhjän päälle jääminen synnyttää esimerkiksi piiloasunnottomuutta, jonka seurauksia ei täysin tunneta.
Kokonaisuudessaan voidaan todeta, ettei Sipilän hallituksen ulkomaalaislakiin tekemien uudistusten yhteisvaikutuksia koskaan punnittu riittävästi.
– Onhan se erikoista ja myös ongelmallista, että vastaanottokeskuksessa asioi useita vuosia maassa asuneita kuntalaisia, joilla tulisi kuntalaisuutensa perusteella säilyä oikeus kunnan palveluihin, kertoo Iiris Annala.
Tyhjän päälle jääminen synnyttää esimerkiksi piiloasunnottomuutta, jonka seurauksia ei täysin tunneta.
– Kyllä se lisää työn eettistä kuormittavuutta, kun suomea hyvin oppineen ja tänne hyvin kotoutuneen henkilön mahdollisuudet jatkaa opiskelua ja töiden tekoa keskeytyvät, toteaa Annala.
Oleskeluluvan menettäminen
Merkittävimmät lakimuutokset sen taustalla, että oleskeluluvan menettäneiden määrä on lisääntynyt, ovat humanitaarisen suojelun poisto ja maasta poistumisen estymisen vuoksi myönnettävän B-oleskeluluvan ehtojen tiukentaminen.