Lehtikuva/Nikolay Petrov

Valko-Venäjän opposition presidenttiehdokas kerää kymmenientuhansien yleisön.

Presidentti sen sijaan näyttäytyy kansalaisille televisiossa puhumassa valitulle ihmisjoukolle ja seuraamassa turvallisuusjoukkojen näytöstä mielenosoitusten tukahduttamisesta.

Presidentti Aljaksandr Lukašenka sanoo Venäjän valehtelevan, kun se kertoo Valko-Venäjän turvallisuusjoukkojen (KGB) pidättämien venäläisten sotilaiden olleen läpikulkumatkalla Istanbuliin. Yksityisen Gruppa Vagneran sotilaat ovat Lukašenkan mukaan myöntäneet heillä olleen tehtäviä Valko-Venäjällä.

Lukašenka tietää Wagnerin sotilaita tulleen maahan kaikkiaan 200. Kiinni otettu joukko odotti komentajan saapumista. Pidätettyjä on 33, ja oikeusviranomaiset ovat nostaneet syytteen heitä vastaan.

Vaatimukset vapaista vaaleista, poliittisten vankien vapauttamisesta ja presidentin toimikausien rajoittamisesta ovat menneet hyvin perille.

Vielä ei Lukašenkan mukaan ole kyse sodasta. Mutta nimeämättömien tahojen ”yritys järjestää verenvuodatus Minskin keskustassa on ilmeinen”. Syytös viittaa Venäjään ja Valko-Venäjän oppositioon.

Tiistaisessa puheessaan valtakunnan tilasta Lukašenka sanoi Venäjän pelkäävän, että se ”menettää meidät, sillä ilman meitä sillä ei olisi enää läheisiä liittolaisia”. Länsi osoittaa presidentin mukaan Valko-Venäjää kohtaan ”yhä enemmän kiinnostusta. Ja myös Kiina toivoo ystäviltään vakautta”.

ILMOITUS

”Miljardeilla Valko-Venäjää vastaan”

Opposition kannatuksen kasvu ei Lukašenkan mielestä johdu hänen politiikastaan, vaan on tulosta kansalaisiin kohdistetusta aivopesusta. Syyllinen on sosiaalinen media. ”Miljardiresurssit ja uusi teknologia” on suunnattu Valko-Venäjää vastaan.

”Kokonainen armeija internet-trolleja ja provokaattoreita tekee töitä päivät ja yöt aiheuttaakseen epävakautta maassa.” Ja mitä tekee oppositio?

”Sille on löytynyt nämä kolme tyttöparkaa, jotka eivät kuitenkaan ymmärrä yhtään mitään siitä, mitä he luennoivat.” Lukašenka kuvaa heitä ulkomailta johdetuiksi ”marioneteiksi”.

Yritykset mitätöidä opposition ehdokas Svjatlana Tsihanouska ja hänen kanssaan kampanjoivat Maria Kolesnikova ja Veronika Tsepkalo osoittavat, kuinka vakavaksi haastajaksi presidentin tukijoukot joutuvat heidät tunnustamaan. Vaatimukset vapaista vaaleista, poliittisten vankien vapauttamisesta ja presidentin toimikausien rajoittamisesta ovat menneet hyvin perille.

Oppositio on varautunut ehkäisemään tuloksen väärentämistä. Niinpä valkovenäläisiä on kehotettu antamaan äänensä itse vaalipäivänä eli ensi sunnuntaina, koska ennakkoon äänestäminen, joka on jo alkanut vaalipaikoilla, luo edellytykset vilpille. Kansalaisia on pyydetty kuvaamaan vaalilippunsa ja lähettämään se keskukseen, joka suorittaa epävirallista tuloksen laskentaa.

Kolmikko on kutsunut torstai-illaksi kansaa koolle Minskiin. Vaalitilaisuuden yllä leijuu kuitenkin varjoja, sillä ilmassa on epäilyjä turvallisuusjoukkojen puuttumisesta asiaan.

Eliitti ei ymmärtänyt mielialojen muutosta

Presidentinvaaleista ei muodostunut läpihuutojuttua, vaikka hallinto esti kolmen varteenotettavan oppositioehdokkaan osallistumisen. Tulos on kuitenkin ilmeisen selvä: Lukašenka valitaan jatkamaan.

Maan eliitti ei kuitenkaan osannut lukea oikein ilmapiirin ja mielialojen muutosta kansalaisten keskuudessa. Viime aikojen mielenosoitukset ja oppositioehdokkaan menestyksellinen kampanja osoittavat ihmisten joukoittain heränneen poliittisesta apatiasta ja rohkaistuneen ilmaisemaan mielipiteensä, turvallisuusjoukkojen aiheuttaman väkivallan pelosta huolimatta.

Lukašenka ei ole uskaltautunut laajojen joukkojen keskuuteen, ja hän kohtaa kansalaisia varsin harvoin. Sen sijaan kansalaiset voivat nähdä hänet televisiossa haastattelussa, puhumassa valitulle joukolle tai seuraamassa, kuinka turvallisuusjoukot harjoittelevat mielenosoituksen kukistamista.

Puheensa valtakunnan tilasta Lukašenka piti puolustusasemista. Kun katsoo televisioitua puhetta, jää ruumiinkielestä ja puheenparresta vaikutelma ahdistetusta ja lyödystä miehestä, vaikka ei kieltä ymmärräkään.

Lukašenkan todellisesta kannatuksesta ei ole selvyyttä. Viitteitä antaa kuitenkin valkovenäläisten sosiologien selvitys, jonka mukaan kolmannes kansalaisista luottaa Lukašenkaan.

Enta jos eliitti vetää tukensa Lukašenkalta?

Tosiasiallisesti Lukašenkan valta perustuu armeijan ja turvallisuuspalvelun (KGB) varaan sekä hallinnollisen ja taloudellisen eliitin tukeen.

Eliitillä on kuitenkin paljon menetettävää. Sen on pakko arvioida, kuinka kauan on mahdollista jatkaa vaalien väärentämiseen ja turvallisuuskoneiston väkivaltaiseen komentoon perustuvalla tiellä. Edessä voi olla Valko-Venäjän ”maidan”, kansannousu, josta Lukašenka on jo toistuvasti varoitellut.

Olisiko eliitin siis viisaampaa siirtää Lukašenka sivuun ja pystyttää hallinto, jossa se voi turvata etunsa?

Kremlille mieluisin ratkaisu olisi pitää heikentynyt Lukašenka vallassa. Valko-Venäjän eliitin toteuttama ”kumous” vastaisi ehkä myös Kremlin intressiä. Sen sijaan opposition voitto olisi Venäjän kannalta arvaamaton riski.

Lukašenka pitää jatkokauttaan presidenttinä varmana. Keskiviikkona hän antoi turvallisuusjoukoille ohjeet pitää yllä järjestystä vaalipäivän lisäksi myös sen jälkeen: ”Kaikkiin uhkauksiin, loukkauksiin ja muuhun väkivaltaan pitää puuttua heti ja voimalla.”

Jos kansalaiset kokevat, että vaalitulos on selvästi väärennetty, mielenosoitukset jatkuvat.