Lehtikuva/Andrew Caballero-Reynolds

Varapresidenttiehdokkaalla on USA:ssa perinteisesti vain vähän vaikutusta vaalitulokseen.

Demokraattipuolueen tuleva presidenttiehdokas Joe Biden lupasi aikanaan tekevänsä varapresidenttiehdokasvalintansa heinäkuun loppuun mennessä. Nyt ollaan kuitenkin jo elokuun puolella, eikä Bidenin valinnasta ole vieläkään tietoa.

Amerikkalaismedioiden mukaan Bidenin kampanjatiimi pähkäilee yhä useamman vaihtoehdon välillä. Muutama suosikki on ollut tiedossa jo pidempään, mutta kukaan ei ole selkeästi noussut ylitse muiden.

Suurimpina suosikkeina on pidetty senaattoreita Kamala Harrisia ja Elizabeth Warrenia sekä entistä Yhdysvaltain YK-suurlähettilästä Susan Ricea. Eturiviin on viime viikkoina noussut myös kalifornialainen kongressiedustaja Karen Bass, 66, joka on tiettävästi edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin suosikki tehtävään.

Yhdysvaltain politiikkaan erikoistunut väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta uskoo, että valinta tehdään ensisijaisesti Harrisin ja Ricen välillä. Mahdollisuutensa on myös Bassilla sekä New Mexicon latinotaustaisella kuvernöörillä Michelle Lujan Grishamilla, 60.

Warrenin, 71, hän sen sijaan laskisi jo pois pelistä sekä tämän iän että valkoisuuden takia.

ILMOITUS

Selkeän takarajan valinnalle muodostaa 17. elokuuta alkava demokraattien puoluekokous, jossa varapresidenttiehdokkaan pitää jo pystyä paistattelemaan Bidenin rinnalla.

Bidenin kampanja on viestinyt, että valinnasta ilmoitetaan julkisuuteen todennäköisesti vasta ensi viikolla.

Katse jo vuodessa 2024?

Kokko arvelee, että Bidenilla on ollut vaikeuksia päättää, mitä tekijöitä hän painottaa valinnassaan.

Susan Rice olisi ulkopoliittisen kokemuksensa nojalla selkeä ykkösvalinta, kun mietitään puhtaasti sitä, kuka pystyisi hyppäämään presidentin saappaisiin lyhyellä varoitusajalla, jos pian 78-vuotiaan Bidenin terveys alkaisi reistalla.

– Jos taas ajatellaan jo vuoden 2024 vaaleja, kuka silloin pystyisi voittamaan, Kamala Harris on poliittisempi valinta. Ricella ei ole sellaista poliittista karismaa, Kokko analysoi.

– Se on ehkä osasyy, miksi tämä on viivästynyt: siellä ei oikein tiedetä, mihin suuntaan lähdetään. Painotetaanko lähitulevaisuutta vai seuraavia vaaleja, ulkopolitiikkaa vai sisäpolitiikkaa?

Joka tapauksessa Kokko uskoo, että valinta tehdään enemmän jo presidenttikautta silmällä pitäen kuin vaalitaktisin perustein.

– Harvoin toisen maailmansodan jälkeen varapresidenttiehdokkaalla on ollut nostavaa vaikutusta vaaleissa. Laskevaa kyllä, jos onnistuu sössimään. Aika heikko on sen varaan rakentaa vaaleja.

Valinnalla symboliarvoa

Toisin kuin aiemmin vastaavissa tilanteissa, Biden asetti jo varhain puitteet valinnalleen kertomalla, että valitsee varmuudella varapresidenttiehdokkaakseen naisen.

Yhdysvalloilla ei koskaan ole ollut naispuolista varapresidenttiä. Ainoat suurten puolueiden varapresidenttiehdokkaiksi päässeet naiset ovat demokraattien Geraldine Ferraro vuonna 1984 sekä republikaanien Sarah Palin vuonna 2008.

Etenkin toukokuussa alkaneiden rasisminvastaisten mielenosoitusten myötä Bidenia on patistettu valitsemaan ehdokkaakseen musta nainen, kuten Rice, Harris tai Bass.

Kokko näkee ehdokkaan sukupuolen ja ihonvärin enemmän symbolisina eleinä kuin vaalitulokseen vaikuttavina asioina.

– Afroamerikkalaisista noin 90 prosenttia äänestää demokraatteja joka tapauksessa. Tietysti se voisi aktivoida afroamerikkalaisia äänestämään vilkkaammin.

Vaikuttaja vai maatalousnäyttelyiden avaaja?

Varapresidentti on teoriassa Yhdysvaltojen toiseksi korkea-arvoisin henkilö, mutta laissa varapresidentin roolia ei määritellä tarkasti. Periaatteessa lain mukaan riittää, että varapresidentti on hengissä.

Tämän vuoksi varapresidentti-instituutio on elänyt vuosikymmenten varrella aina kulloisenkin presidentin mukaan.

– Varapresidentti voi olla iso poliittinen vaikuttaja, tai sitten hän kiertää avaamassa maatalousnäyttelyitä tai osallistumassa Yhdysvaltain edustajana ulkomaisten valtionpäämiesten hautajaisiin, Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Jani Kokko selvittää.

Esimerkiksi George W. Bushin varapresidenttinä toiminut Dick Cheney oli ehkäpä historian vaikutusvaltaisin henkilö tehtävässään, koska valtakunnallisessa politiikassa varsin kokematon Bush antoi hänelle niin paljon liikkumatilaa. Cheneyn katsottiin ohjanneen Bushin hallinnon politiikkaa suuressa määrin.

Sen sijaan esimerkiksi nykyinen varapresidentti Mike Pence on jäänyt selvästi Donald Trumpin varjoon, sillä Trumpin hallinnossa kaikki pyörii presidentin itsensä ympärillä.

Joe Bidenin Kokko uskoisi antavan varapresidentilleen isohkon roolin, jos hänet valitaan marraskuussa presidentiksi. Biden itse oli Barack Obaman varapresidenttinä 2009–2017 varsin keskeisessä roolissa, ja Bidenin korkean iän vuoksi hänen varapresidenttiään koulittaisiin selkeästi jo seuraavaksi presidentiksi.

Asetelma voisi puhua entisen YK-suurlähettilään Susan Ricen valinnan puolesta.

– Yhdysvaltain sisäpolitiikka on kaaoksessa. Jos Biden valittaisiin, hän voisi lähettää Ricen maailmalle paikkaamaan suhteita liittolaisiin ja hoitamaan ulkopolitiikkaa, ja keskittyisi itse hoitamaan sisäpolitiikkaa.

Myös toisella ennakkosuosikilla Kamala Harrisilla on senaattorina kannuksia presidenttiyteen, mutta ulkopoliittinen kokemus häneltä puuttuu.