Lehtikuva/Jim Watson

Trumpin tärkein strategia vaikuttaa olevan vaalien rehellisyyden kyseenalaistaminen, minkä pohjalta hän voisi hävitessään kiistää vaalituloksen.

Presidentti Donald Trump sanoi torstaina ensimmäisen kerran ääneen, että marraskuun 3. päivän vaaleja pitäisi ehkä lykätä, koska koronatilanteen takia olisi tarpeen turvautua laajasti postiäänestykseen ja postiäänestys on Trumpin mukaan erittäin vilppialtista.

Trumpin esikunta veti myöhemmin vähän takaisin. Heidän mukaansa Trump oli vain pohtinut siirtämisen mahdollisuutta, ja hänen twiittinsä perässä oli kysymysmerkkejä.

Trump on jo aiemmin sanonut, ettei hän välttämättä tunnusta vaalitulosta, jos hän sen mukaan olisi hävinnyt vaalit.

Pahin skenaario: Trump ottaa käyttöön kapinalain ja määrää armeijan suojelemaan ”voittoaan”.

Toimikausi päättyy 20.1. Piste.

Trump ei kuitenkaan voi itse lykätä vaaleja puhumattakaan niiden peruuttamisesta, koska siihen eivät presidentin valtaoikeudet riitä.

Vuodelta 1845 olevan lain mukaan vaalit on järjestettävä marraskuun ensimmäisen maanantain jälkeisenä tiistaina. Tänä vuonna tuo päivä on siis 3. marraskuuta.

ILMOITUS

Lakia voi muuttaa vain kongressi, ja siihen tarvitaan molemmat kamarit.

Senaatissa on republikaanienemmistö, mutta edustajainhuoneessa enemmistö on demokraateilla. Demokraatit eivät ainakaan suostu vaalien siirtämiseen, ja myöskin sekä senaatin että edustajainhuoneen republikaaniryhmän johtajat tekivät saman.

Perustuslakiasiantuntijoiden mukaan vaalien siirtäminen luultavasti vaatisi myös perustuslain muuttamisen.

Edes vaalien peruuttaminen ei riittäisi pitämään Trumpia laillisesti vallassa, jos hän häviäisi vaalit. Perustuslaki määrää yksiselitteisesti, että presidentin toimikausi on tasan neljä vuotta. Ensi tammikuun 20. päivänä klo 12 Trumpin kausi päättyy, eikä hän enää ole presidentti, jos ei voita vaaleja.

Kiisti tuloksen vuonna 2016

Totta kai Trump tietää, ettei hän voi siirtää vaaleja. Todennäköisesti hänen twiittinsä oli osa kampanjaa, jolla hän kannattajineen yrittää luoda epäluottamuksen varjoa marraskuun vaalien ylle. Silloin olisi helpompi lähteä kiistämään tulos.

Kannattaa muistaa, että Trump kiisti tuloksen jopa silloin, kun hän neljä vuotta sitten voitti Hillary Clintonin. Trumpia nyppi se, että hän sai lähes 3 miljoonaa ääntä vähemmän kuin Clinton, vaikka saikin enemmän valitsijamiehiä.

Niinpä Trump väitti, että Clinton oli saanut miljoonia vilpillisiä ääniä. Koska tälle ei todellakaan löytynyt pienimpiäkään todisteita, väite vähitellen unohdettiin, mutta Trump ei ole koskaan peruuttanut sitä.

Portland-strategia

On vielä useita keinoja, joilla Trump voi yrittää vaikuttaa marraskuun vaalien tulokseen.

Perinteinen tapahan on järjestää joku sotaseikkailu ulkomailla ja valita tarpeeksi heikko vastustaja. Ajoitus on tärkeää, ettei ehdi tulla liikaa omia tappioita.

En usko, että tämä on tällä kertaa kaikkein todennäköisintä. Luultavampana pidän sitä, että Trump jatkaa linjalla, jota hän on jo kokeillut Portlandissa. Liittovaltion joukkoja lähetetään provosoimaan mielenosoittajia, jotta saadaan sopiva kaaos ja Trump voi esiintyä lain ja järjestyksen edustajana.

Portland-strategialla on sekin etu Trumpin kannalta, että väkivaltaisen tilanteen uhalla hän voi vaalipäivänä pelotella äänestäjiä lähtemästä vaalipaikoille. Liittovaltion joukkojen käyttö on ollut kovin valikoivaa. Trump ei vihjannutkaan niiden käyttämiseen silloin, kun aseistetut äärioikeistolaiset keväällä tunkeutuivat Michiganin osavaltion kongressirakennukseen.

Vaalilistojen puhdistus, äänioikeuden estäminen erilaisilla verukkeilla ja äänestämisen tarkoituksellinen vaikeuttaminen demokraateille otollisilla alueilla on jo pitkään kuulunut republikaanien keinovalikoimaan. Nytkin on republikaanien hallitsemissa osavaltioissa vireillä vielä satojentuhansien – lähinnä vähemmistöihin kuuluvien – ihmisten poistaminen äänioikeutettujen listoilta.

Postiäänillä pelottelu

Kaikki viittaa siihen, että Trumpin tärkein keino on vaalituloksen kiistäminen. Valmisteluja sitä varten on tehty jo pitkään.

Suurinta kiistaa käydään postiäänestyksestä. Trump toitottaa, että postiäänestys on altis vilpille ja ”demokraattien juoni vaalien varastamiseksi”.

Asiaa on tutkittu, eikä mitään näyttöä postiäänestyksen vilppialttiudesta ole. Jopa Trump itse, hänen vävynsä Jared Kushner ja monet Trumpin esikunnasta ovat postiäänestäneet.

Postiäänestys on vuosikymmenien ajan ollut mahdollinen monissa osavaltioissa. Vuoden 2016 vaaleissa 21 prosenttia äänistä annettiin postitse. Viidessä osavaltiossa vaalit käydään yksinomaan postiäänillä.

Republikaanit ovat myös valmistautuneet laajaan äänestäjien häirintäkampanjaan. He aikovat rekrytoida 15 avainosavaltion vaalipaikoille 50 000 ”tarkkailijaa”. Virallinen tehtävä on valvoa vaalien rehellisyyttä, mutta tosiasiassa he saattavat pelotella erityisesti vähemmistöjä äänestämästä.

Tällaiset ”tarkkailijat” ovat lähes 30 vuotta olleet kiellettyjä, mutta oikeus kumosi kiellon toissa vuonna.

Pahimman päivän skenaario

Brittilehti Guardianissa oli äskettäin erittäin mielenkiintoinen amerikkalaisen oikeustieteen professorin Lawrence Douglasin kirjoitus siitä, mitä vaaleissa voi tapahtua (juttu löytyy suomennettuna KU:n digilehdestä sekä tämän viikon Viikkolehdestä).

Douglasin mukaan on hyvin mahdollinen tilanne, jossa vaalilaskennassa Joe Biden on johdossa, mutta kumpikaan ehdokkaista ei vielä ole saanut voittoon tarvittavaa 270 valitsijamiestä. Kaikki jää riippumaan kolmesta vaa’ankieliosavaltiosta Michiganista, Wisconsinista ja Pennsylvaniasta.

Näissä kolmessa osavaltiossa Trump on johdossa, mutta laskematta on vielä valtava määrä postiääniä. Niissä ei ole saanut aloittaa postiäänten laskemista ennen vaalipäivää. Laskenta venyy päiviksi, jopa viikoiksi.

Trump kuitenkin julistaa itsensä voittajaksi ja saa tuen äänitorviltaan oikeistomediassa. He kehottavat Bidenia tunnustamaan tappion.

Biden ei tähän suostu, ja kun laskenta saadaan valmiiksi, hän todella on voittaja.

Trump kuitenkin väittää, että postiäänissä on tehty vilppiä. Kolmen osavaltion republikaanienemmistöiset kongressit julistavat Trumpin voittajaksi. Mutta näiden osavaltioiden kuvernöörit ovat demokraatteja, ja he lähettävät liittovaltiolle tulokset, joissa Biden on voittaja.

Kun liittovaltion kongressin kamarit kokoontuvat yhteisistuntoon 6. tammikuuta vahvistamaan vaalituloksen, niillä onkin edessään kaksi ristiriitaista vaalitulosta.

Mutkat oikaisten: kiista viedään korkeimpaan oikeuteen, mutta se ei suostu ottamaan kantaa. Trump ottaa käyttöön kapinalain ja määrää armeijan suojelemaan ”voittoaan”.

Päätoimittaja Sirpa Puhakka

Hyvä lukija!

”Jokainen tilaus vahvistaa meitä tekemään parempaa journalismia, vaihtoehtoa valeuutisille ja humpuukille”, sanoo päätoimittaja Sirpa Puhakka.

Tilaa Kansan Uutiset ja edistät moniäänistä journalismia!